Helsinki sopeutuu ilmastonmuutokseen
Meneillään oleva ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen ja pääkaupunkiseudun olosuhteisiin. Ilmasto on jo muuttunut.
Ilmastonmuutoksesta johtuvat riskit Helsingille on arvioitu vuonna 2018. Helsingin lähitulevaisuuden tärkeimmät ilmasto- ja sääriskit ovat todennäköisesti tulvat sekä muuttuvat talviolosuhteet. Lisäksi luontoon kohdistuvat riskit ovat huomattavia, ja kuumuuden aiheuttamat terveysriskit lisääntyvät.
Muutoksen voimakkuus riippuu päästöistä, ja siksi ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, mutta myös muuttuviin olosuhteisiin varautuminen on välttämätöntä.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan luonnon ja ihmisen mukautumista ilmastollisiin muutoksiin minimoimalla niiden haittoja ja hyödyntämällä mahdollisia etuja. Kaupungeilla on tässä erityinen rooli, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat erityisen voimakkaasti kaupunkeihin ja suuri osa sopeutumisen keinoista on kaupunkien toimivallassa.
Viherratkaisuilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen sopeutumisessa. Puilla, istutuksilla, avo-ojilla, viherkatoilla, niityillä, painanteilla, kosteikoilla ja puutarhoilla voidaan viilentää ilmastoa, lisätä viihtyvyyttä ja varjoa sekä hallita sadevettä luonnonmukaisesti. Vehreä ympäristö lisää myös monimuotoisuutta ja luo virkistysmahdollisuuksia.
Helsinki varautuu ilmastonmuutokseen muun muassa hulevesien luonnonmukaisen hallinnan avulla, luontopohjaisilla viherratkaisuilla ja kehittämällä työkaluja suunnittelijoiden käyttöön.
Kaupunki on koonnut sopeutumisen visiot ja keinot yhteiseen suunnitelmaan, Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksiin 2019–2025. Linjauksia toteuttamalla Helsinki voi sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Ilmastonmuutos Helsingissä
Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmasto lämpenee ja sään ääreisilmiöt kuten rankkasateet ja helleaallot lisääntyvät. Pääkaupunkiseudulla lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Talvella lämpötilojen vaihtelu päivästä toiseen ja vuorokauden sisällä vaimentuu, kun taas kesällä vuorokauden korkeimmat lämpötilat kohoavat likimain samaa tahtia kuin keskilämpötilatkin.
Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja aurinkoa nähdään harvemmin. Sekä keskimääräiset että suurimmat vuorokautiset sademäärät kasvavat, kuten myös sadepäivien määrä. Kesällä rankkasateet lisääntyvät.
Kuva 1. Kaavamainen kuva kaupungin lämpösaarekkeesta. Ilman lämpötila nousee asteittain ympäröiviltä maaseutualueilta kohti kaupungin ydinkeskustaa. Lämpötilan nousu ei välttämättä ole suoraviivainen kaupungin erilaisten rakennettujen alueiden ja virkistysalueiden takia. NOOAn 2006 kuvaa mukaillen, Achim Drebs. Kuvan lähde: Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla, Mäkelä et al. 2016.
Muutoksen vaikutukset ovat erilaisia metsäisellä alueella, maaseudulla ja kaupungeissa. Tiiviillä kaupunkialueella lämpö nousee voimakkaimmin. Puhutaan lämpösaarekeilmiöstä, joka syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalämmöstä sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä. Myös tulvariski kasvaa kaupunkiympäristössä jossa vesi ei pääsee imeytymään maaperään vaan kerääntyy päällystetyille pinnoille ja kulkee sadevesiputkissa.