Nurmikot muuntuvat asukkaiden toiveista niityiksi – luonnonmukainen kasvillisuus imee vettä ja lisää monimuotoisuutta

Nurmikosta on kehittynyt niittyä Savelanpuistossa. Kuva: Tuuli Ylikotila.

Helsingissä useita kaupungin yleisillä viheralueilla olevia nurmikoita on muutettu niityiksi – tai oikeastaan niiden on annettu muuntua niityiksi. Aikoinaan kyse on ollut säästötoimenpiteestä, mutta nykyään moni nurmi muuttuu kukkivaksi niityksi asukkaan ehdotuksesta. Taloudellisuuden lisäksi niityt edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista imemällä nurmia paremmin hulevesiä sekä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta.

Nurmikoita on aikoinaan muunnettu Helsingissä niityiksi säästösyistä. Huonokuntoisten tai vähällä käytöllä olleiden nurmialojen on annettu kasvaa niityiksi, jolloin niiden ylläpitokustannukset ovat laskeneet; siinä missä korkeimman hoitoluokituksen saanutta puistoa tai nurmea hoidetaan viikoittain, niittyluokan viheralueita niitetään vain kerran tai pari vuodessa. Nykyään nurmikoista halutaan niittyjä kuitenkin monesta muustakin syystä.

”Helsingissä on muunnettu jo kymmeniä hehtaareja nurmea niityiksi. Pitkälti tämä on asukkaiden ansiota, sillä he ehdottivat OmaStadi-hankkeessa vuosina 2020–2021 nurmikoiden muuntamista niityiksi. Niityt ja kedot ovat usein silmälle kauniimpia, luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja rankkasateet imeytyvät maahan paremmin. Puistosuunnittelussa on nyt alettu aivan eri tavalla miettiä, mihin kannattaa laittaa nurmikkoa ja mihin niittyä. Kaupungin viheralueiden kunnossapidon tilaaja yhdessä kaupungin liikelaitoksen Staran ja asukkaiden kanssa katsoo nykyään, missä on järkeviä kohteita, joita ei kannata pitää enää nurmikkoina”, luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta kertoo.

”Toki myös käyttönurmikoita tarvitaan ja niitä on hyvä olla puistoissa, sillä niitty ei kestä tallausta ja nurmikot tarjoavat kestävän alustan erilaiselle käytölle. Kaupungin tiivistyessä ja asukasmäärän kasvaessa nurmikoidenkin tarve kasvaa ja puistot ovat usein pieniä”, Ylikotila jatkaa.

”Niityt ja kedot ovat usein silmälle kauniimpia, luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja rankkasateet imeytyvät maahan paremmin. Puistosuunnittelussa on nyt alettu aivan eri tavalla miettiä, mihin kannattaa laittaa nurmikkoa ja mihin niittyä”, luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta kertoo.

Yksi hyvä esimerkki niityksi muutetusta nurmesta on Maaherranpuisto Viikissä. Puiston itälaitaan on perustettu nurmikon tilalle uusniitty, eli vanha nurmi kasvualustoineen on poistettu kokonaan, ja sen tilalle on tuotu kierrätettyä kasvualustaa ja kylvetty erilaisia niittykasvien siemeniä.

”Maaherranpuistossa nurmikolla oli kyllä hyvä alue, mutta itse nurmi oli karmeassa kunnossa. Se poistettiin kokonaan, ja tilalle tuotiin kierrätettyä kasvualustaa ja suunniteltiin kolme erilaista niittyä, joihin kylvettiin siemenet syksyllä 2020, ja näin syntyivät nykyiset kukkaniityt. Samantyyppistä niittyä on suunniteltu myös Sibeliuspuistoon, jonka peruskorjaus alkaa tänä vuonna, ja nykyisen nurmikon tilalle tehdään sopiville paikoille uusniittyä. Toki myös nurmialueita jää paljon jäljelle. Puistossa on paljon katvealueita, kalliokohtia ja rinteitä, joissa potentiaali niityn kehittämiselle on erinomainen. Lisäksi siellä on jo olemassa muutama hieno kukkiva kallioketo”, Ylikotila kertoo.

Toisen OmaStadi2-kierroksen aikana 2022–2023 niityt nousivat jälleen asukkaiden toivelistalle: ehdotus nurmikoiden muuntamisesta niityiksi äänestettiin taas jatkoon. Tällä kertaa kohteet valittiin Itä-Helsingistä. Staran ylläpito yhdessä kunnossapidon tilaajan kanssa valikoi järkevät kohteet, mutta huomioi näissä myös asukkaiden toiveet. Niittykohteiksi sopivia nurmialueita on löytynyt esimerkiksi Roihuvuoren asukaspuistosta ja Linnanpellonpuistosta Mellunkylässä.

Maaherranpuisto Viikissä. Huonokuntoisen nurmen tilalle kylvettiin uusniitty kolmella niittykukkaseoksella. Kuva: Aino Karilas.

Kauniilla niityillä on myös tärkeitä tehtäviä

Nurmet muunnetaan niityiksi useimmiten paikoissa, joissa nurmikon ylläpito ei kannata – hyviä kohteita ovat esimerkiksi kallioiset kumpareet, joissa on jo valmiiksi hieman ketomaista kasvillisuutta ja nurmikko kasvaa kuivien ja tuulisten olosuhteiden vuoksi huonosti. Aina niittykään ei kasva paikalle hetkessä tai jopa ollenkaan; toisinaan nurmen muuntumisessa niityksi kestää vuosia. Tärkeintä onkin valita mahdollisimman potentiaalinen nurmi niittykäyttöön.

Kauniilla niityillä on tärkeitä funktioita myös kaupunkilaisten arjen näkökulmasta. Rankkasateiden määrä lisääntyy Helsingissä ilmastomuutoksen myötä, ja mikäli hulevedet valuvat suoraan valuma-alueille, kaupungin viemärit tukkeutuvat nopeasti. Erilaiset niityt rannikon ruovikoista ja rantaniityistä tuoreisiin kukkiviin niittyihin viivyttävät vesiä, mikä pienentää tulvariskiä. Näin niityillä on myös tärkeä merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Lisäksi usein harmillisiksi koetut valkoposkihanhet viihtyvät vain nurmilla, eivät niityillä, kun taas elintärkeät pölyttäjät nauttivat nimenomaan kukkivista niityistä. Myös maaperä monimuotoisen niityn alla on rikasta ja sitoo hiiltä ilmakehästä.

Kaupungin ja sen asukkaiden yhteistyöllä ja innolla puistoalueiden kehittämiseen onkin löydetty aivan uusi toimintatapa, ja nyt kaupungin puistosuunnittelussa mietitään eri tavalla, mihin kannattaa suunnitella nurmikkoa ja mihin niittyä.

”Katualueet ovat tulevaisuuden niittypotentiaalin kohteita. Kasvualustat ja katu- ja raideympäristöihin sopivat kasvilajit täytyy tietysti miettiä eri tavalla uudestaan”, Ylikotila toteaa.

Lisätietoja:      OmaStadi

Viimeisimmät artikkelit