Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma ja sen seuranta
Ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä, mutta samalla se on mahdollisuus tehdä asioita fiksummin. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, nollata päästöt vuoteen 2040 mennessä ja olla hiilinegatiivinen sen jälkeen. Lisäksi Helsinki sopeutuu muuttuvaan ilmastoon ja varautuu ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin.
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma
Hiilineutraalius tarkoittaa pyrkimystä siihen, ettei Helsingin toiminta aiheuta ilmaston lämpenemistä. Kaupungin tavoitteena on vähentää vertailuvuoden 1990 suorista päästöistä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Loput päästöt voidaan kompensoida. Vuoteen 2021 mennessä saavutettu päästövähenemä oli 33 prosenttia.
Helsingin suorien päästöjen merkittävimmät päästölähteet ovat lämmitys, liikenne ja sähkö. Kohti hiilineutraaliutta päästäänkin etenkin rakennuksissa tehtävillä energiatehokkuustoimenpiteillä, vähäpäästöisillä liikenneratkaisuilla ja lisäämällä uusiutuvan energian osuutta lämmön- ja sähköntuotannossa.
Muutoksen mahdollistamiseksi kaupunki on päivittänyt Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman (pdf) syksyllä 2022. Päivitetyssä ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Toimenpiteitä päivitetään jatkossa vuosittain. Ohjelman toimenpiteiden ja päästövähennysten toteutumista voi seurata tällä sivulla.
Muutos syntyy yhdessä
Kaupunki pystyy vaikuttamaan vain osaan Helsingissä syntyvistä päästöistä. Lisäksi hiilineutraalisuustavoitteen ulkopuolelle jäävät epäsuorat päästöt, jotka syntyvät alueen ulkopuolella. Suurin osa suorista ja epäsuorista päästöistä aiheutuvat helsinkiläisten asumisesta, liikkumisesta ja kuluttamisesta. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kaikkia helsinkiläisiä.
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman seuranta
Helsingin numeerinen 80 prosentin päästövähennystavoite koskee kaupungin suoria päästöjä eli kaupungin maantieteellisen rajan sisällä syntyviä päästöjä, mutta päästövähennystoimia kohdistetaan myös epäsuoriin (ns. Scope 3) päästöihin, erityisesti rakentamisen päästöihin. Päästöt olivat vuonna 1990 yhteensä 3 514 kt CO2-ekv. eli hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi on vähennettävä vuoden 1990 tasosta vähintään 2 812 kt CO2-ekv. ja enintään 20 prosenttia eli 703 kt CO2-ekv. voidaan kompensoida.
Kokonaispäästöt
Helsingin suorat kokonaispäästöt (kt CO2-ekv.) sektoreittain vuosina 1990 ja 2000–2021 sekä ennuste vuosille 2022–2030 ja kokonaispäästöjen päästövähennystavoite 80 prosenttia vuodelle 2030. Sektoreita ovat lämmitys, johon sisältyy myös öljylämmitys, sähkönkulutus, liikenne sekä sektori muu, joka pitää sisällään teollisuuden ja työkoneet, jätteet sekä maatalouden.
Lämmityksen päästöt, ominaispäästöt ja lämmönkulutus
Lämmityksen päästöt (kt CO2-ekv.) vuosina 1990 ja 2000–2021 sekä ennuste vuosille 2023–2025 ja 2030.
Lämmityksen ominaispäästöt (g CO2-ekv./kWh) vuosina 1990 ja 2000–2020 sekä ennuste vuosille 2023–2025 ja 2030.
Lämmönkulutus (GWh) vuosina 1990 ja 2000–2021.
Sähkönkulutuksen päästöt
Sähkönkulutuksen päästöt (kt CO2-ekv.) vuosina 1990 ja 2000–2021 sekä ennuste vuodelle 2030.
Liikenteen päästöt
Liikenteen päästöt (kt CO2-ekv.) sektoreittain vuosina 1990 ja 2000–2021, ennuste vuodelle 2030 sekä liikenteen päästövähennystavoite, joka on 69 prosenttia vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Sektoreita ovat henkilöautot, moottoripyörät, raskas liikenne, linja-autot, raideliikenne ja laivaliikenne.
Käynnissä olevat toimenpiteet ja niiden eteneminen
Taulukossa on luokittain käynnissä olevat toimenpiteet, niiden vastuutahot ja tieto, mihin sektoriin toimenpide kohdistuu. Luokkia on kolme:
- päästöjä vähentävät toimenpiteet: toimenpiteellä on suora vaikutus painopisteiksi valittujen sektorien päästöihin; jatkossa suurin osa uusista toimenpiteistä sijoittuu tähän luokkaan;
- välttämättömät päästövähennyksiä mahdollistavat toimenpiteet: toimenpide on edellytys luokan 1 toimien toteuttamiselle, vaikka sillä itsessään ei ole suoraa päästövähenemävaikutusta; sekä
- selvitykset uusien päästövähennystoimien määrittelemiseksi: lisävalmistelua tai -selvittelyä edellyttävien toimien tavoitteena on valmistella luokkien 1 ja 2 toimenpiteitä.
Aiemmat linjaukset ja niiden eteneminen
Taulukossa on aikaisemmin linjatut toimenpiteet, tieto, mihin sektoriin toimenpide kohdistuu ja toimenpiteiden eteneminen.
Lue lisää