Tonttikohtainen viherkerroin on ollut käytössä Helsingin asemakaavoituksessa vuodesta 2014 ja sitovana kaavamääräyksenä vuodesta 2019. Kuinka laajasti viherkerrointa on käytetty? Onko se vaikuttanut tonttien viherrakenteen määrään ja laatuun? Vastauksia näihin etsittiin selvityksessä, jonka WSP toteutti kaupungille vuoden 2021 lopulla.
Maankäytön suunnittelulla on suuri vaikutus kaupungin sini-viherrakenteeseen. Hyvinvoiva ja elinvoimainen viher- ja sinirakenne ja siihen tukeutuvat luontopohjaiset ratkaisut mahdollistavat elintärkeiden ekosysteemipalveluiden kuten toimivan veden kierron ja maaperän tuotannon. Keskeisiä keinoja maankäytön suunnittelussa ovat muun muassa paikallisen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ekologisten kiertojen huomioiminen. Kasvavassa kaupungissa viherkertoimella on tärkeä tehtävä viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön luomisessa.
Viherkerroin lisännyt hyötykasvien määrää ja hulevesien hallintaa pihoilla
Selvityksestä ilmeni, että viherkertoimen käyttö on vakiintunut Helsingin asemakaavoituksessa. Kertoimen käyttö painottuu kuitenkin asuinrakentamiseen. Viherkerroin on edistänyt pihojen monitoiminnallisuutta ja taannut suunnittelun hyvän laadun. Sen käyttö on myös mahdollistanut rakentamisalueen puiden säästämisen ja vihreämmän ja laadukkaamman pihan. Vettä läpäisevä pinta, hyötykasvit ja hulevesien luonnonmukainen hallinta ovat lisääntyneet pihoilla. Pihat ovat kuitenkin erilaisia ja niiden ominaisuudet, kuten säilytettävä kasvillisuus tai kansipiha, vaikuttavat paljon lopputulokseen.
Tällä hetkellä viherkertoimen tavoiteluku on sama koko kaupungissa. Selvityksessä ehdotetaan, että tavoiteluku voisi vaihdella eri osissa kaupunkia: helpoissa kohteissa se voisi olla korkeampi ja hankalimmissa paikoissa alhaisempi. Kerrointa olisi hyvä soveltaa korttelikohtaisesti kohteissa, joihin halutaan yhtenäisesti suunniteltu piha tai pienellä tontilla, jossa on vaikea saavuttaa kertoimen tavoiteluku. Viherpihat tuottavat moninaisia hyötyjä: ne esimerkiksi lisäävät toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, tuovat lisää leikkipaikkoja lapsille sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonkestävyyttä. Viestintää viherpihojen hyödyistä on syytä lisätä.
Selvitys: Helsingin viherkertoimen vaikuttavuuden arviointi
Kuva: Kari Ylitalo / Helsinki Partners