Energiaviisas kaupunkikonserni -hankkeessa pyrittiin parantamaan kaupungin tytäryhtiöiden energiatehokkuutta toimenpiteiden kartoittamisen ja neuvonnan avulla. Mukana olleet tytäryhteisöt hyödynsivät jo hankkeen aikana tuloksia omassa energiatehokkuustyössään. Toimenpiteet kirjattiin myös tytäryhteisökohtaiseen hiilineutraalisuussuunnitelmaan, jossa niiden etenemistä seurataan vuosittain. Ehdotetut toimenpiteet ovat suurelta osin taloudellisesti kannattavia ja merkittävästi päästöjä vähentäviä, joten niitä todennäköisesti aletaan toteuttaa tulevaisuudessa. Pilotin tytäryhteisöjen ylintä johtoa sekä käytännön toimijoita oli mukana parantamassa energiatehokkuutta, joten mahdollisuudet säästää sekä rahaa että ympäristöä ovat päättävien tahojen tiedossa.
Jätkäsaaren Rööri vastaa alueensa reilun 10 000 asukkaan jätteiden lajittelu- ja putkikeräysjärjestelmän toiminnasta. Järjestelmän energiatehokkuuden parantamisesta saatuja oppeja aletaan soveltaa myös muissa vastaavissa putkikeräysjärjestelmissä. Esimerkiksi keskijännitetehon aleneminen voi tuoda suuret euromääräiset säästöt putkikeräysyhtiöille sähkölaskutuksen ollessa tehoperusteinen. Helsingissä on viisi eri putkikeräysyhtiötä, ja hankkeen tuloksia esiteltiin kaikille yhtiöiden yhteisessä strategiakokouksessa. Muualla maassa on lisäksi muutama vastaava putkikeräysyhtiö.
Kiinteistö Oy Kaisaniemen metrohallille tehtiin Helsingin yliopiston metroasemalla energiaselvityksen lisäksi tarkempi sähkön pohjakuorman selvitys. Toimenpiteet koskevat erityisesti valaistuksen energian käytön tehostamista vaihtamalla vanhat valaisimet nykyaikaisiin led-valaisimiin. Tulokset ovat helposti monistettavissa, ja niitä hyödynnetään muilla maanalaisilla metroasemilla. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy edistää omalta osaltaan energiatehokkuustoimenpiteiden toteutusta kokonaisvaltaisesti.
”Yleensä energiansäästöpotentiaalia löytyy, vaikka asiaan olisikin organisaatiossa kiinnitetty jo aiemmin huomiota”, toteaa Timo Määttä, Energiaviisas kaupunkikonserni -hankkeen projektipäällikkö.
Urheiluhallit Oy omistaa kahdeksan urheiluhallia, joista seitsemässä on myös uimahalli. Hankkeen tulosten monistettavuutta tapahtui laajemmin yhtiön sisällä sekä myös konsernitasolla. Hankkeen aikana päätettiin toteuttaa suihkujen jätevesien lämmöntalteenottojärjestelmä Mäkelänrinteen uimahallissa. Suurta hyötyä oli myös syventyneestä yhteistyöstä, kun Urheiluhallit Oy ja Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala alkoivat tarkastella energiatehokkuustoimenpiteitä yhdessä ja oppivat toisiltaan. Yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. Osa uimahalleista on menossa peruskorjaukseen, jolloin energiatehokkuustoimenpiteet, kuten lämmöntalteenottoratkaisut, on kannattavaa tehdä samalla.
Korkeasaaren eläintarhan säätiö omistaa Korkeasaaressa toista sataa rakennusta, joista osa on suojeltuja. Rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan erilaisia sekä hyvin eri-ikäisiä, kokoisia ja kuntoisia. Osittain tilalle ollaan rakentamassa uusia rakennuksia. Hanke oli myötävaikuttamassa rakennusten pitkän tähtäimen suunnitelmien (PTS) aloittamiseksi. Niissä tulee vahvasti esiin myös energiaratkaisut rakennustasolla arvioituna. Esimerkiksi energiankulutuksen mittaamista pitää kehittää ja aurinkosähkön tuotantoa lisätä. Monistettavuus muihin kaupungin kohteisiin on vähäisempää, mutta alueella itsessään on suuri energiansäästöpotentiaali laajemmin tarkasteltuna. Energiaratkaisujen suunnittelua aluetasolla jatketaan uudessa OMAVA-hankkeessa ympäristöministeriön rahoituksella.
Kaupunkikonsernin sisällä tytäryhteisöille tarjottava energiatehokkuuden asiantuntijatuki ja toimijoiden yhteistyö kehittyivät hankkeen myötä huomattavasti.
”Yhteisökohtaisten selvitysten tekeminen ja toimenpiteiden suunnittelu osoittautuivat tehokkaaksi tavaksi saada tietoon energiatehokkuustoimenpiteitä ja viedä niitä eteenpäin. Yleensä energiansäästöpotentiaalia löytyy, vaikka asiaan olisikin organisaatiossa kiinnitetty jo aiemmin huomiota”, Energiaviisas kaupunkikonserni -hankkeen projektipäällikkö Timo Määttä toteaa.