Suomalainen ylpeys, ilmainen kouluruoka, täyttää tänä vuonna Helsingissä 80 vuotta. Ruuan tuo pöytään Palvelukeskus Helsinki, joka on Suomen suurin julkinen ruokapalvelutoimija. Ajan saatossa kouluruoka on muuttunut ja kehittynyt tiedon lisääntymisen ja ravitsemussuositusten myötä, mutta myös ilmastotavoitteet asettavat omat vaatimuksensa tarjottavalle ruualle. Tietyt suosikit pysyvät kuitenkin lautasella vuodesta toiseen.
Palvelukeskus Helsinki on tuottanut ruokapalveluja jo yli sadan vuoden ajan. Ruokaa ei tuoteta pelkästään kouluille, vaan myös muille oppilaitoksille, päiväkodeille, seniorikeskuksille, palvelutaloille, sairaaloille ja henkilöstöravintoloille, kotihoidon asiakkaille sekä leikkipuistojen kesäruokailuihin. Ravitsemussuositusten lisäksi ruokalistoihin vaikuttavat kaupungin ilmastotavoitteet. Aiemmassa Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmassa oli kaksi ruokaan liittyvää toimenpidettä: ilmasto- ja itämeriystävällisen reseptiikan kehittäminen sekä kasvisruuan osuuden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. Syksyn ruokalistoilla koulujen ja päiväkotien kohdalla onkin vähennetty punaista lihaa ruokalistoista.
”Helsingissä ollaan kehityksen kärjessä. Monet asiat ovat tulleet meillä käytäntöön ennen kuin muilla, kuten kasvisruokailu. Kaikki halukkaat ovat saaneet koulussa jo kauan kasvisruokaa, ja sitä on ollut vuodesta 2007 lähtien vapaasti valittavissa jokapäiväisessä linjastossa. Myös vegaaniruokavaliota on mahdollista noudattaa kouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkodeissa on tämän vuoden elokuusta lähtien ollut kaikille valittavissa ruokajuomana kaurajuoma, ja ruokalistalle on tuotu yksi kasvisruokapäivä lisää – määrä on nyt sama kuin kouluissa”, ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinen toteaa.
Päätavoitteena maittava ruoka
Vaikka ilmasto ja muuttunut maailma näkyvätkin jo lautasella, ennen kaikkea kärki kaikessa ruuantuotannossa on ruuan maittavuus. Hyvä esimerkki on esimerkiksi viime keväänä tehty härkis-perunasoselaatikkoarviointi, jossa perinteinen jauheliha haluttiin korvata uudenlaisella kasvisproteiinilla.
”Aiemmin jauhelihaperunasoselaatikon rinnalla kasvisvaihtoehtona on ollut soijarouheesta valmistettu laatikko, mutta nyt asiakasraatimme testasi uutta härkis-perunasoselaatikkoa kouluissa. Oppilaiden palautteiden perusteella reseptiikkaan tehtiin hienosäätöä, ja ruoka on uutuutena syksyn ruokalistalla. Keräämme koko ajan palautetta asiakkailtamme, ja nytkin se johti reseptiikan kehittämiseen”, kaupungilla jo 20 vuotta töissä ollut Heikkinen kertoo.
Koululaisilta kysellään myös joka syksy lempiruokia. Top 10 -listaan mahtuu paljon kasvisruokaakin: kalapuikkojen lisäksi suosituimpia ruokia ovat esimerkiksi vuodesta toiseen pinaattilätyt sekä uutuutena Quorn-täytteiset tortillat.
”Kaupungin toimialat linjaavat itse, kuinka paljon kasvisruokaa tarjoillaan. Myös Helsingin kaupunginvaltuutetut ovat olleet hyvin aktiivisia, ja aloitteita tulee paljon molempiin suuntiin. Koulu- ja päiväkotipuolella valtuuston linjaus lihan ja maidon kulutuksen puolittamisesta vuoteen 2025 mennessä ohjaa paljon kehitystyötä. Siitä aikataulusta ollaan jo hieman edellä. Punaisen lihan määrä on jo puolitettu lähtötasosta vuonna 2019”, Heikkinen kertoo ja jatkaa:
”Ensisijainen tavoite kaikkien asiakasryhmien ruokien kohdalla on kuitenkin se, että ruoka maistuu ja tulee syödyksi.”
Ruokahävikki pyritään puolittamaan ennen vuotta 2030
Ruokahävikin torjuminen ruokapalveluissa on ensiarvoisen tärkeää. Helsingin tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasoon verrattuna. Pääkeino hävikin torjumisessa on asiakasmäärien ennustaminen, menekin arviointi ja biojätteen päivittäinen seuranta ja raportointi. Myös viestintää annoskoosta ja lautasmalleista on lisätty, jotta ymmärrys ruokamääristä kasvaisi. Päiväkodeissa hävikistä käy kertomassa hävikkilähettiläs. Lisäksi ruokapalvelut ovat mukana Food Waste Ecosystem -hankkeessa, jossa etsitään käytännön ratkaisuja hävikin vähentämiseen.
Kouluruuan 80-vuotista taivalta vietetään Helsingissä 6.-12.11.2023.