Röörin tehtävänä on vastata kasvavan Jätkäsaaren alueen jätehuollosta, pääosin putkikeräysjärjestelmän avulla. Helsingin kaupunki omistaa Jätkäsaaren Rööri Oy:stä noin 17 %. Muita osakkeenomistajia ovat Jätkäsaaren alueen kiinteistöt, jotka käyttävät Röörin palveluita. Perustamisvuosi on 2013. Tällä hetkellä kaupungissa on viisi alueellista putkikeräysyhtiötä, joista Hernesaari on uusimpana aloittamassa toimintansa vuonna 2022.
Putkikeräyslinjastoa Jätkäsaaressa rakennetaan alueen rakennusten valmistumisen mukaan. Järjestelmän arvioidaan olevan kokonaan valmis 2030-luvun alussa. Linjastoja on kaksi, joista toinen on täydessä käytössä. Jätteet liikkuvat putkistossa keräyspisteiltä keräysasemalle noin 70 km/h.
Yhtiön ympäristötavoitteet, jotka sisältävät myös energiatehokkuuden, vahvistettiin keväällä 2021. Myös kaupunkikonsernin tavoitteet ohjaavat päästöjen vähentämiseen Röörin toiminnassa.
ENERGIANKULUTUS
Jätteen keräysasema on rakennuksena suhteellisen uusi ja lähtökohtaisesti energiatehokas. Esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuuden parantamiseksi jäteaseman loisteputkivalaisimia on osittain vaihdettu led-valaisimiin. Lisäksi on käytössä valaistuksen liiketunnistimia ja aikaohjauksia.
Keräysaseman ostoenergiasta noin 90 % on sähköä ja 10 % kaukolämpöä. Sähköstä suurin osa kuluu jätteenkeräysprosessiin. Prosessissa sähköä kuluu eniten keruuputkiston puhaltimien käyttöön. Prosessin lisäksi sähköä kuluu muun muassa valaistukseen, ilmanvaihtoon ja pumppauksiin. Järjestelmäoperaattorina toimii Caverion Oy, joka vastaa järjestelmän optimaalisesta ajotavasta.
Kaukolämmön vuosittaisesta noin 45 MWh:n kulutuksesta suurin osa (noin 95 %) kuluu tuloilman lämmittämiseen ja pieni osa (noin 5 %) lämmönjakelun lämpöhäviöihin ja käyttöveden lämmitykseen.
Sähkön kulutus vuonna 2020 oli 405 MWh, mikä oli noin 57 % enemmän kuin vuonna 2016. Sähkön kulutuksessa on ollut jatkuva nouseva trendi johtuen pääasiassa putkikeräysjärjestelmän laajentumisesta ja jätemäärien kasvusta. Sähkön tehohuiput ovat melko lyhyt aikaisia ja tehon vaihtelu on suurta, mikä johtuu putkien imujärjestelmän toiminta-ajoista.
POTENTIAALISET TOIMENPITEET
Enerka-hankkeen palkkaama konsultti teki kartoituksen jälkeen ehdotuksia potentiaalisimmista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Alla tärkeimmät löydökset olivat:
- Jätteenkeräysprosessin kehityskohteiden kartoitus. Prosessin ajon ja ohjausten läpikäynti.
- Selvitys kysyntäjoustomarkkinoille osallistumisesta.
- Loisteputkien vaihto LED-putkiksi.
Selkeästi suurin merkitykseltään on ensimmäinen toimenpide, jota päätettiinkin edistää kevään 2022 aikana. Helsingin kaupungin, konsultin, Röörin ja Caverionin kanssa yhteistyössä ideoitiin ja suunniteltiin jätteenkeräysprosessin tehostamista erilaisilla putkien tyhjennyksen ajotavoilla. Tuloksista kerrotaan myöhemmin.
Sähkön kysyntäjoustoa selvitettiin Helenin avulla. Varsin nopeasti kävi selväksi, että Röörin toiminta ei sovellu kovin hyvin sähkön joustomarkkinoille. Akku voisi mahdollistaa osallistumisen Fingridin FCR-N käyttöreservimarkkinoille, mutta investoinnin takaisinmaksuaika olisi todella pitkä.
Aurinkopaneelit eivät sovi keräysaseman katolle, koska se sijaitsee maan alla ja yläpuolella on viheralue. Kohde poikkeaa muista hankkeessa tarkastelluista tytäryhtiöistä siinä, että suurin energiatehokkuuspotentiaali oli prosessissa eikä kiinteistössä.
OPIT
Toiminnasta vastaavien osapuolten, Röörin ja Caverionin, välisellä yhteistyöllä on mahdollista tehostaa energiankäyttöä. Ulkoista järjestelmäoperaattoria käytettäessä olisi hyvä sopimukseen sisällyttää myös porkkana energian käytön tehostamiseen. Näin onkin jo tehty esimerkiksi uudemmassa Pasilan putkikeräysjärjestelmässä, jossa operaattori maksaa myös energialaskun.
Oppien monistaminen on mahdollista muissa putkikeräysyhtiöissä. Esimerkiksi Kalasatamassa on vastaava keräysjärjestelmä, jonka prosessiajojen optimointia voidaan tarkastella Jätkäsaaren oppien avulla.