Metroaseman energiatehokkuus paremmaksi

Helsingin yliopiston metroasema avattiin maaliskuun 1995 alussa, alkuperäiseltä nimeltään se oli Kaisaniemen metroasema. Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohalli hallinnoi metroaseman lippuhallin liiketiloja ja yleisiä tiloja. Lisäksi Kaisaniemen Metrohallille kuuluvat aseman Vuorikadun sisäänkäynnin katutason tilat sekä teknisiä tiloja lippuhallin yhteydessä ja sen alapuolella.

Metroasema ulottuu useamman kiinteistön alueelle ja sen yhteydessä on jatkuvassa valmiudessa pidettävä väestönsuoja, ja on siksi haastava kohde energiatehokkuustoimenpiteille. Sen kokonaispinta-ala on noin 8 000 m² ja tilavuus noin 40 000 m³.

ENERGIANKULUTUS

Metroaseman ostoenergiasta 76 % on ollut sähköä ja 24 % kaukolämpöä vuonna 2020. Sähköstä noin 4/5 on ollut kiinteistösähkön kulutusta ja loput liiketilojen sähkön kulutusta. Metron ajosähkö ei sisälly kiinteistösähkön kulutukseen. Sähköä kuluu muun muassa liukuportaiden ja hissien käyttöön, valaistukseen, ilmanvaihtoon, sähkölämmityksiin, pumppauksiin ja tilojen viilennykseen sekä liiketilojen sähkölaitteiden käyttöön. Liukuportaiden vuorokautinen käyttöaika on pitkä, joten ne kuluttavat paljon sähköä.

Tilojen lämmitys tapahtuu pääosin tuloilmalla ja kiertoilmalämmittimillä. Lisäksi tiloissa on vesipattereita ja mahdollisesti liuoskiertoisia sulanapitolämmityksiä. Kaukolämmöstä suurin osa (arviolta noin 65 %) kuluu tuloilman lämmittämiseen. Lisäksi kaukolämpöä kuluu tilojen lämmittämiseen kiertoilmalämmittimillä ja vesipattereilla sekä mahdollisesti sisäänkäyntien sulanapitoon (noin 25 %) ja käyttöveden lämmitykseen (noin 10 %).

Tilassa on runsaasti lämpövuotoja jatkuvasti avautuvien ovien, lippuhallin ja palvelukiinteistöjen kautta.

POTENTIAALISET TOIMENPITEET

Syksyllä 2021 tehdyssä selvityksessä löydettiin kaikkiaan kuusi toimenpidettä, joiden avulla Kaisaniemen Metrohallin energiatehokkuutta voidaan parantaa. Alla on mainittu esimerkkinä kolme:

• liukuportaiden ja hissien energiatehokkuuden ja ohjausten parantaminen modernisointien yhteydessä

Liukuportaiden peruskorjaus on tarpeen tulevaisuudessa, pelkkä automaation uusiminen ei riitä. Osa hisseistä on juuri päätetty uusia. Nämä investoinnit eivät ole perusteltavissa pelkästään energiatehokkuuden parantumisella.

• Ilmanvaihtokoneiden uusiminen

Ilmanvaihtokoneet uusittaessa niiden puhaltimien energiatehokkuus parantuu. Samalla ilmanvaihto tulisi varustaa poistoilman lämmöntalteenotolla.

• Sähkön pohjakuorma

Tarkempaa analysointia tarvittiin sähkön käytön suurehkon yöaikaisen pohjakuorman selvittämiseksi. Tätä varten asennettiin tammikuussa 2022 sähköpääkeskukseen sähköanalysaattori. Yöaikaisen sähkökuormituksen jakautuminen laiteryhmittäin selvitettiin sähköanalysaattorilla ja pihtiampeerimittarilla pääosin lyhytaikaisilla mittauksilla ja ilmanvaihtokeskuksen osalta pidempiaikaisella seuranmittauksella.

Mittausten avulla saatiin selville, että löydettyjen toimenpide-ehdotusten säästöpotentiaali on noin 82 MWh vuodessa. Tämä merkitsee kustannussäästönä noin 12 300 € vuodessa, laskettuna sähkön keskihinnalla 150 €/MWh. Osa toimenpiteistä vaatii investointeja, kuten esimerkiksi laituritasolle johtavan liukuporrastilan T8-loisteputkivalaisimien korvaaminen LED-valaisimilla. Toimenpiteen takaisinmaksuaika olisi noin 5 vuotta.

Yllättävän suuren osuuden sähköä vievät digitaaliset mainospaikat ja opasteet. Niiden yöaikaisen käytön rajoittaminen toisikin merkittävää energiansäästöä Metrohallit oy:lle.

Kaisaniemen metrohallit oy:n pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) olisi syytä päivittää huomioiden selvityksessä mainitut energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. ENERKA-hankkeessa saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muilla metroasemilla, joten kerrannaisvaikutukset voivat olla erittäin merkittävät.