Energiaremontin ei tarvitse merkitä sitä, että talon alkuperäinen ilme kärsii. Herttoniemessä sijaitsevan arkkitehtonisesti arvokkaan kerrostalon luonne huomioitiin remontin suunnittelussa, kilpailutuksessa ja työn toteutuksessa. Lopputuloksena on nykyajan energiavaatimukset täyttävä talokaunotar.

”Vanhan talon remontti kannattaa nähdä pitkän aikavälin projektina”, naurahtaa Lönegropen-taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Simo Kyllönen, jolla on asiasta paljon kokemusta.

Simo Kyllönen muutti taloon 2004. Jo siinä vaiheessa suunniteltiin ensimmäisiä remontteja. Työt suunniteltiin osa-alueittain, ja jokaisessa remonttiprojektissa piti ottaa huomioon rakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittava toteuttaminen.

Talon on suunnitellut Suomen arvostetuimpiin arkkitehteihin kuuluva Hilding Ekelund, jonka merkittävimpiä töitä ovat muun muassa Helsingin velodromi, soutustadion, Olympiakylä, Taidehalli ja Töölön kirkko.

Energiaremontti koostuu useista osista

Putkiremontti ja vesikalusteiden uusiminen energiatehokkaiksi olivat ensimmäiset askeleet vanhan talon energiaremontissa.

Maalämpöön siirryttiin vuonna 2018. Simo Kyllönen näkee maalämpöön siirtymisen kuitenkin vain yhtenä osana energiaremonttia.

”Vähintään yhtä merkittävä remontti oli ikkunaremontti. Sen ansiosta pystyimme hillitsemään energiankulutusta, mikä on yhtä tärkeää kuin itse energian hinta”, Kyllönen muistuttaa.

”Lisää remontteja on kuitenkin tulossa, sillä kaikki liittyy kaikkeen ”, Kyllönen toteaa.

Pitkäjänteisyyttä ja ymmärrystä taloyhtiössä onneksi löytyy, sillä asukkaille talon arkkitehtuurin vaaliminen, ilmastoystävällinen asuminen ja energiatehokkuus ovat tärkeitä arvoja. Ikkuna- ja maalämpöremontti sekä tuulisähkön ostaminen ovat kolme tärkeää askelta, joilla taloyhtiö onkin saavuttanut lämmityksen suhteen hiilineutraaliuden ja vähentänyt ostoenergian tarvetta. Vanhojen puuikkunoiden korjaaminen energiatehokkaammiksi sen sijaan että ne olisi vaihdettu uusiin on myös kestävä tapa toteuttaa hiilineutraalisuustavoitetta.

Taloyhtiö Bostads AB Lönegropen on onnistunut energiaremonteilla pienentämään ostoenergian kulutusta yli 60 prosenttia.

Taloyhtiö Bostads AB Lönegropen on onnistunut energiaremonteilla pienentämään ostoenergian kulutusta yli 60 prosenttia.

5 kysymystä vanhan rakennuksen energiaremontista

Lönegropen asunto-osakeyhtiön energiaremontissa moni asia meni nappiin, mutta myös yllätyksiä tuli remontin varrella. Simo Kyllönen kertoo kokemuksistaan.

1.    Millaisia asioita energiaremontin suunnittelussa on tullut vastaan?

Kun selvityksiä tehtiin, markkinoilla ei ollut yrityksiä, jotka olisivat pystyneet tarjoamaan tämän tyyppiseen taloon kokonaisratkaisua. Eikä vanhan remontoimiseen ole varmaan vieläkään yksinkertaista sapluunaa.

Talossamme on esimerkiksi alkuperäiset vanhat puuikkunat, jotka uusittiin vastaamaan nykyisiä energiastandardeja. Kun yritetään sovittaa arkkitehtonisesti arvokasta kohdetta energiatehokkuusvaatimuksiin, vanhan talon korjausrakentamisen asiantuntijoita ei ollut jonoksi asti. Niiden löytäminen on vaikeaa. Meillekin se oli onnekasta sattumaa, Kyllönen muistelee.

Vanhan rakennuksen remontoiminen vaatii korjausrakentamistaitoa ja muuta erityisosaamista. Siksi remontin palastelu on ollut sekä kustannussyistä että projektien läpiviennin kannalta tärkeää. Näin olemme pystyneet hallitsemaan kokonaisuutta, Kyllönen tiivistää.

2.    Mitkä syyt ratkaisivat siirtymisen maalämpöön?

Taloyhtiössä olisi joka tapauksessa täytynyt uusia kaukolämmön lämmönvaihdin, joten tämä oli sopiva hetki tehdä laskelmia siitä, mistä lämmitysratkaisusta saataisiin suurin säästö energialaskuun. Maalämmön etuna on se, että pienemmällä määrällä ostoenergiaa saadaan riittävä lämmitys.

Päätöstä helpotti myös se, ettei tontilla ollut maalämpöön siirtymistä estäviä maanalaisia kaavarajoitteita, tontilla oli tilaa maalämpökaivoille ja -putkille ja maaperä oli sopivaa niiden poraamiseen. Lisäksi talon vanha patteriverkko sopi maalämpöjärjestelmän vaatimuksiin.

Ostoenergian määrä väheni maalämmön avulla 60 %, joten maalämpöön siirtymisellä pystytään leikkaamaan asumiskustannuksia pitkällä aikavälillä merkittävästi, Kyllönen iloitsee.

3.     Miten energiaremontit ovat sujuneet?

Kun aloimme toteuttaa maalämpöprojektia, Helsingin energialla ei vielä ollut juurikaan kokemusta siitä, miten kaukolämmöstä irtisanoutuviin pitäisi suhtautua. Siten kaukolämpösopimuksen purkamisessa, uuden sähköliittymän tekemisessä ja sähkökaapin sijoittamisessa oli viivettä ja epäselvyyksiä, josta meille aiheutui myös jonkin verran pieniä lisäkustannuksia. Tämän suhteen tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti. 

Muuten maalämpöurakan tekninen toteutus sujui helposti. Maalämpökaivot porattiin muutamassa viikossa. Ainoastaan maalämpölaitteistojen mahduttamisessa pieniin teknisiin tiloihin oli jonkin verran haasteita.

Sen sijaan ikkunaremontti oli vaativampi urakka, sillä siinä jouduttiin sovittamaan uutta tekniikka vanhaan arkkitehtuuriin. Kun jatkossa suunnitellaan talon energiatalouden parantamista eristyksellä, julkisivuremontti tulee olemaan vähintäänkin yhtä haastava projekti. Ikävä kyllä meillä tuntuu olevan pulaa sopivista korjausrakentamisen ammattilaisista, jotka hallitsevat uusien energiansäästötekniikoiden soveltamisen perinteisiin seinämateriaaleihin.

4.    Paljonko remontit ovat maksaneet?

Maalämpöön siirtymisen investointi oli 315 000 euroa, jota varten otettiin viidentoista vuoden laina. Säästöllä, joka saadaan siitä, ettei enää makseta kallista kaukolämpöä, pystytään maksamaan vuosittaiset 22 000 euron lainanhoitokustannukset.

Voisimme laskea säästäneemme ensimmäisinä vuosina entisiin kaukolämpökuluihin verrattuna vieläkin enemmän, sillä maalämpöön siirtymisen jälkeen kaukolämmön hinta nousi 20 %. Vaikka hinta on myöhemmin laskenut, kohdistuu kaukolämmön hintaan Helsingissä nousupaineita kaupungin siirtyessä pois hiilestä. Sähkön hintaa taloyhtiön on helpompi hallita kilpailuttamalla sähköyhtiötä.

Ikkunaremontti oli iso investointi, 700 000 euroa. Tehdasvalmisteisia alumiinikehysikkunoita olisi varmasti voinut saada halvemmalla, mutta talon arkkitehtuuriin ne eivät olisi sopineet ja niidenkin sovittaminen talon yksityiskohtia sisältäviin rakenteisiin olisi tullut kalliiksi.

5.    Onko energiaremontti taloudellisesti kannattavaa?

Toteutus täytyy mitoittaa pitkän aikavälin taloussuunnitelmaan ja miettiä, miten hillitään kustannusten nousua. Meillä remontteja tehdään koko ajan. Tämän ikäiseen taloon on tulossa vielä julkisivun ja parvekkeiden remontit, jotka ovat isoja ja kalliita projekteja.

Taloyhtiömme sijaitsee Helsingin vuokratontilla, jonka vuoksi vuokra nousee vuoteen 2025 asti. Siksi mikä tahansa keino, jolla voidaan hillitä kustannusten nousua pitkällä aikavälillä, on järkevää. Tästä syystä maalämpö näyttäytyi järkevänä taloyhtiöpolitiikkana. Kun siinä yhdistyi samalla mahdollisuus toteuttaa ilmastoystävällistä asumista, meillä ei ollut mitään syytä olla vaihtamatta kaukolämmöstä maalämpöön.

Kun uusia remontteja taas tehdään, muut kustannukset ovat jo pienentyneet. Siten kokonaiskannattavuus säilyy, vaikka laitteita pitäisi uusia.

Simo Kyllösen vinkit taloyhtiön energiaremontin onnistumiseen

  • Vanhassa kerrostalossa täytyy tehdä useita remontteja, jotta energiatehokkuus saavutetaan ja energiakustannukset saadaan alas. Kaikkea ei useimmiten pystytä toteuttamaan kerralla – eikä se ole järkevääkään. Remontteihin kannattaa perehtyä yksi kerrallaan.
  • Käyttäkää ulkopuolisia asiantuntijoita remontin suunnittelussa. Hyvän suunnittelun merkitystä ei voi liioitella. Asiantuntijan tekemä tutkimus ja korjaussuunnitelma saattavat tuntua isolta investoinnilta, mutta kustannus voi olla pieni verrattuna urakan venymiseen tai epämiellyttäviin yllätyksiin.
  • Hakekaa tarjouksia useilta eri asiantuntijoilta. Tämä on yksi pullonkaula taloyhtiön remonteissa, sillä tietoa sopivista asiantuntijoista on vaikea löytää. Hyvien tekijöiden löytymisellä on suuri merkitys, kun päätetään remonttivaihtoehdoista.
  • Ottakaa kilpailutusvaiheessa selvää, mitä eri yritysten tarjoamiin sopimuksiin kuuluu etenkin huoltovalmiuden osalta, kun laitteet on toimitettu ja asennettu. Vaikka yritys tarjoaa avaimet käteen -laiteasennusta, on tärkeää varmistaa, miten laitteiden huoltovarmuus ja palvelu pitävät sisällään. Kuka seuraa vikailmoituksia, mitä sitten tapahtuu ja miten asukkaita palvellaan? Huoltoyhtiön, isännöitsijän ja hallituksen rooli on syytä selvittää, jotta ongelmatilanteissa vastuut toimenpiteistä ovat selviä. Vastuu pitää pystyä jakamaan ja toiminta organisoimaan järkevästi.

Voitaisiinko sinunkin taloyhtiössäsi tehdä energiaremontti? Lisätietoja löydät Energiaremontit-sivulta.

Taloyhtiö Bostads AB Lönegropen huomioitiin myös Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2020 -kunniamaininnalla.

Tyylipuhdas 1950-luvun kerrostalo  

Asunto-osakeyhtiö Lönegropen

Osoite: Hiihtomäentie 18, Herttoniemi
Rakennusvuosi: 1956
Rakennuksen arkkitehti: Georg Hilding Ekelund
Asuntojen määrä: 55
Kerrosten lukumäärä: 4
Kerrosala: n. 2600 m2
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja: Simo Kyllönen

Tehdyt remontit:

  • putkiremontti ja vesikalusteiden uusiminen vuosi 2010-2011 
  • energiakatselmus 2012 
  • maalämpöön siirtyminen 2018 
  • alkuperäisten puuikkunoiden kunnostus ja eristyslasielementin lisääminen 2019  
  • siirtyminen tuulisähköön 2020 

Teksti: Auli Honkanen

Kuvat: Jussi Rekiaro

Viimeisimmät artikkelit