Päästöintensiivinen asfalttipäällyste on kaupunkien yleisin kulutuskerroksen materiaali ajoradoilla, pyöräteillä ja jalkakäytävillä, ja kulutuksen vuoksi päällystettä joudutaan ajoittain uusimaan. Helsingissä asfalttia levitetään vuosittain noin 70 000–80 000 tonnia. Merkittävien ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi Helsingissä tarkasteltiin kaupungin rakentamispalvelulaitos Staran vuosittain kilpailutettavia päällystystöitä. Kehitystyössä tavoiteltiin elinkaaren, kiertotalouden ja ilmastonäkökulman huomioimista entistä paremmin hankintakriteereitä hyödyntämällä.
Asfaltoinnissa etsitään kustannushyötyä resurssiviisaalla materiaalien käytöllä ja polttoaineen kulutuksen vähentämisellä. Massanvalmistuksen sekä kuljetus- ja levityskaluston päästöjen osalta on myös tehty aktiivisesti kokeiluja matalalämpöasfaltoinnin mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Keskeisiä asfaltoinnin päästövähennyksiä saadaan mm. kierrättämällä asfalttia uudelleen asfalttimassan raaka-aineena, valmistamalla asfalttimassa matalammassa lämpötilassa ja käyttämällä biopolttoaineita asfalttiasemalla ja levityskalustossa.
Näiden huomioimisen lisäksi kaupungin päällystystöiden kehitystyössä tutkittiin hiilijalanjäljen laskennan mahdollisuuksia ja työkaluja päällystysurakoiden kilpailutukseen sekä kuultiin markkinan näkemyksiä päästölaskentaan. Tavoitteena oli kasvattaa osaamista ja lisätä tietoa, kuinka paljon päästöjä päällystealalla muodostuu elinkaaren eri vaiheissa. Samalla alan toimijoiden tietoisuutta ympäristökriteereistä ja raportoinnista haluttiin lisätä.
Markkinakartoitus ja kasvihuonekaasupäästöjen arvioiminen apuna ympäristövaatimusten muotoilussa
Hankinnan valmistelussa oli tasapainoiltava eri vaatimusten välillä. Kilpailutuksessa haluttiin luoda kunnianhimoiset vaatimukset riskeeraamatta tarjousten määrää ja kohtuullista hintaa. Helsingissä päällystysurakoiden toimijoissa on eroja muun muassa kaluston ja asfalttiaseman käyttövoimissa. Hankinnan valmistelussa huolena nähtiin, että ympäristövaatimusten edellyttämät kalustoinvestoinnit ovat liian vaativia pienille toimijoille, jolloin vaatimukset suosisivat suurempia tarjoajia.
Ympäristö- ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi hankinnassa hyödynnettiin muun muassa urakkakohtaista ympäristösuunnitelmaa, hiilijalanjälkitietoa kartuttava CO2-taulukkoa ja kaluston ympäristövaatimuksia. Toimijoiden välisen vuoropuhelun tiivistämiseksi käytiin sopimuskumppanien kanssa syksyllä 2020 syventävät sopimusseurantakeskustelut. Keskusteluissa käytiin läpi urakkakohtaisten ympäristösuunnitelmien toteutuminen sekä kuultiin toimittajien kokemuksia CO2-taulukon täyttämisestä ja tietojen keräämisestä. Keskustelussa saatiin todennettua ympäristösuunnitelmien toteutuminen sekä arvokasta tietoa seuraavan vuoden urakoiden ympäristövaatimusten muotoiluun.
Sopimuskauden aikana, alkuvuodesta 2021, sen hetkisille ja potentiaalisille tarjoajille lähetettiin markkinakysely, jolla pyrittiin kartoittamaan päällystysurakoitsijoiden ja urakoista kiinnostuneiden yritysten kaluston nykytasoa, valmiuksia vastata tulevaisuudessa kiristyviin ympäristövaatimuksiin ja yritysten keskeisiksi katsomia päästövähennyskeinoja. Kartoituksessa selvisi, että urakoitsijoiden kalusto oli pääosin uudempaa kuin oli oletettu, mutta varakoneet olivat vanhempia.
Kierrätys- ja matalalämpöasfaltti tulevaisuuden suuntana
Hankinnan valmistelussa kartoitettiin toimijoiden valmiutta toteuttaa urakoita matalalämpöasfaltilla. Urakoitsijat toivoisivat näihin isoja kohteita; aseman lämpötilan säätö ei ole yksinkertaista, jolloin pieniä annoksia asfalttimassaa on haastava valmistaa. Valmistuksen kehittyessä otetaan myös Helsingin kaupungilla matalalämpöasfalttia enemmän käyttöön, mikäli laatu todetaan tarpeeksi hyväksi. Kokeiluja kaivataan lisää ja sopimuskaudelle kiinnitettiin mahdollisuus tilata erillisiä matalalämpöasfaltoinnin koekohteita vähäliikenteisille kaduille.
Kierrätysasfaltin käyttöastetta on seurattu Staralla kolme vuotta ja Helsingin massoissa käyttöaste on noin 50–57 %. Hankintaan selkeytettiin, että kierrätysasfalttia voidaan käyttää jatkossakin normien mukaisen maksimiosuuden verran, ja asfalttinormin ylittäviä koekohteita voidaan toteuttaa erillistilauksena. Tällä hetkellä asfalttinormit ovat kantavissa asfalttikerroksissa 70 % ja kulutuskerroksen asfalteissa 50 %, mutta normien päivityksen myötä kierrätysasfaltin suurin sallittu määrä tulee olemaan molemmissa 60 %. Kierrätetyn asfaltin kokonaismäärä kuitenkin lisääntyy, koska kulutuskerroksen asfaltteja levitetään huomattavasti enemmän kuin kantavaa asfalttia. Vielä vuonna 2023 pääkaupunkiseudun kunnat kuitenkin pitävät vanhojen normien mukaiset prosenttiosuudet, sillä ensimmäiset tarjouspyynnöt julkaistiin normien hyväksyntäprosessin ollessa kesken.
Kilpailutusprosessissa opittiin, että päällystysurakoissa massojen kuljetukset eivät ole päästöjen kannalta merkittäviä, vaan suurimmat päästövähennykset saadaan massojen valmistuksesta ja raaka-aineiden valinnasta. Matalalämpö- sekä kierrätysasfaltilla nähdään potentiaalia ympäristökestävyyden edistämisessä. Tuotekohtaisia, tarkempia tietoja materiaaleista kuin myös kustannusvaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisää ilmastokestävien valintojen tekemiseksi. Tässä kilpailutuksessa kierrätysasfaltin käyttö ei vaikuttanut urakoiden kustannuksiin. Matalalämpöasfaltin määrä on kuitenkin suositeltavaa arvioida jatkossa, jotta se on mukana kilpailutettavissa hinnoissa.
Yhteistyön tukena urakkakohtainen ympäristösuunnitelma sekä päästöttömien työmaiden green deal -sopimukset
Kokeilun erityinen onnistuminen oli ympäristövaatimusten seurantaa tehostava urakkakohtainen ympäristösuunnitelma. Lisäksi keskusteluyhteys toimittajan kanssa katsottiin erityisen tärkeäksi, sillä siten hahmotetaan, millaisia haasteita toimittajalla voi olla ympäristötavoitteiden saavuttamisessa sekä saadaan syvempää ymmärrystä markkinan tilanteesta. Ympäristötavoitteiden toteutumisen seurantaan pyritään panostamaan jatkossakin. Niihin olisi hyvä kohdistaa enemmän resursseja myös kaupungin muissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankintaryhmissä.
Urakkakaluston päästöluokista keskusteltiin paljon ja sen tuloksena vuoden 2022 kilpailutuksiin saatiin Helsingin allekirjoittaman päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen mukaiset kalustovaatimukset (Euro V ja Stage IIIB). Green deal -sopimus tulee jatkossa velvoittamaan myös muun muassa fossiilivapaiden polttoaineiden käyttöön ja käytetyn polttoaineen todentamiseen. Hiilijalanjälkilaskenta on jäänyt sopimuksissa harjoitusten asteelle, mutta kerättyä hiilijalanjälkitietoa pidetään arvokkaana. Helsingin kaupunki seuraa tiiviisti kansallisen PANK-ympäristövaliokunnan työtä ja päästölaskentatyökalun käyttöönottoa. Työkalun pilotointi ja siitä saatavat hyödyt kilpailutuksiin ja toteuman laskemiseen nähdään tervetulleina.
Lue lisää hankinnasta ja sen opeista:
- Vähähiilisyyden edistäminen päällystysurakoissa PDF (suomi)
- Promoting low-carbon solutions in asphalt paving projects PDF (English)
Tutustu myös Canemure-hankkeen selvitykseen:
- Hiilijalanjäljen soveltaminen julkisissa hankinnoissa – Selvitys laskentamenetelmien kehitystyöstä rakentamisessa ja ruokahankinnoissa (PDF). Selvityksestä löydät tarkempaa tietoa asfaltoinnin lisäksi myös talorakennuksen ja ruokahankintojen hiilijalanjälkilaskennasta ja tiedon soveltamisesta.
Hiilijalanjälkikriteerit kestävien hankintojen edistäjänä – Canemure
Ympäristövastuullisilla hankintakriteereillä voidaan ohjata markkinoiden tuote- ja palvelutarjontaa. Merkittävänä hankkijana Helsinki haluaa edistää tätä, ja kehittää parhaillaan olemassa olevia ja ottaa käyttöön uusia elinkaaren aikaisten vaikutusten, kiertotalouden ja ilmastonäkökulman paremmin huomioivia hankintakriteerejä.
Vähähiilisten hankintojen edistämiseen pureudutaan Helsingissä erilaisin kehityshankkein. Yksi näistä on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke, jossa Helsingin tavoitteena on kehittää vähähiilisiä hankintoja ja tutkia hiilijalanjäljen hyödynnettävyyttä hankintoja ohjaavana tekijänä. Käytännön ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä toteuttavaa hankekokonaisuutta koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Päällystysurakoiden lisäksi Helsingin osahankkeessa on pilotoitu kahdeksaa muuta vähähiilistä hankintaa muun muassa rakentamisesta ruoka- ja työvaatehankintoihin. Jokaisesta hankinnasta on toteutettu hankinnan valmistelusta kertova ja sen opit koostava casekuvaus. Canemure-hankkeessa saadut tuotokset ja kehittämistyö tukevat kaupungin hiilineutraaliustoimenpiteitä.