Vuonna 1934 valmistunut viehättävä kerrostalo lämpiää ja viilenee maalämmöllä. Asukkaat ovat tyytyväisiä alentuneisiin lämmityskustannuksiin ja maaviilennyksen hellesäillä tarjoamaan asuinmukavuuteen.
”Vuonna 2010 isännöitsijä otti minuun yhteyttä ja kertoi, että talomme kaukolämmön jakokeskus on tulossa elinkaarensa päähän, joten se pitäisi uusia”, Kivelänkatu 1 b:n hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas muistelee. Jakokeskuksen vaihtaminen olisi tullut maksamaan 20 000 euroa. Summa vaikutti isolta, joten hän alkoi tutkia vaihtoehtoja.
Kuten moni muukin kerrostaloasukas, Kajas oli aikanaan haaveillut omakotitalossa asumisesta ja siinä yhteydessä tutustunut maalämpöön. Alkaessaan selvittää taloyhtiönsä lämmitysvaihtoehtoja ei maalämpöä hyödyntäviä kerrostaloja tahtonut löytyä. Jari Kajas hämmästeli myös sitä, että Tukholmassa monet kerrostalot hyödynsivät maalämpöä mutta Helsingissä tätä ilmiötä ei ollut.
”Koska Helsingissä ei siis ollut yhtään maalämmöllä lämpiävää kerrostaloa, sain idean, että meidän taloyhtiömme voisi olla ensimmäinen”, hän naurahtaa.
Tiedottaminen on avainasemassa
”Isännöitsijän yhteydenoton jälkeen ryhdyin valmistelemaan asiaa hallitukselle, joka käsitteli sitä toukokuussa 2010”, Jari Kajas muistelee. Hän laati myös taloyhtiönsä osakkaille perusteellisen tietopaketin maalämmöstä.
Kesäkuun alussa 2010 järjestettiin yhtiökokous, jossa asiasta piti päättää. Kaikki muut olivat maalämmön kannalla paitsi yksi osakas. Hän esitti laskelman, jonka perusteella maalämpö tulisi kalliimmaksi investoinniksi kuin kaukolämpö. Jari pyysi nähdä laskelman, tarkisti sen ja korjasi virheelliset luvut. Korjatun laskelman tuloksesta kävi ilmi, että maalämmöllä säästettäisiin 40 % rakennuksen vuosittaisista lämmityskustannuksista. Kun laskelma käytiin kesäkuun lopussa uudessa yhtiökokouksessa läpi, esitys kaukolämmön vaihtamisesta maalämpöön hyväksyttiin yksimielisesti.
Maalämmön saamiseen saattaa kulua aikaa
Jari Kajas aloitti suunnittelu- ja lupaprosessin. Kerrostalo sijaitsee korttelissa, jonka alle on suunniteltu Pisara-radan Töölön asema. Kaupungin maanalainen asemakaava esti aluksi kaupunkia myöntämästä toimenpidelupaa maalämpökaivojen poraamiselle. Vähän myöhemmin kävi ilmi, että suunnitelmassa juna-aseman sijaintia oli siirretty. Pisara-junaradan suunnittelija antoi puoltavan lausunnon toukokuussa 2011, jonka jälkeen kaupunki myönsi marraskuussa toimenpideluvan kaivojen poraamiselle.
Kaupungin luvan lisäksi piti vielä saada naapuritaloyhtiöltä lupa poraukseen, koska kaivot tulisivat kulkemaan syvällä maan uumenissa viereisen talon alitse.
Tämän jälkeen kilpailutettiin maalämpöfirmat. Tarjouskilpailun voittanut yritys käynnisti poraustyön, joka toteutettiin 20.–22.12.2011. Talon 1930-luvun sähkönsyöttökaapeli piti kuitenkin vaihtaa paksummaksi ja sähköpääkeskus uusia. Nämä toimenpiteet tehtiin helmi-maaliskuussa 2012, jonka jälkeen maalämpöpumppu kytkettiin päälle huhtikuun alussa. Kuukausi tämän jälkeen toukokuussa 2012 yhtiökokous päätti toteuttaa asuntojen viilennyksen maaviilennyksen avulla. Porraskäytävän seinään upotettu putkisto ja huoneistokohtaiset puhallinkonvektorit saatiin valmiiksi vain muutama päivä ennen kesän 2012 hellejaksoa.
Jari Kajas kertoo, että aikaa koko maalämpöprojektiin kului noin 2 vuotta ja 2 kuukautta. Mutta ilman maanalaisen asemakaavan Töölön Pisara-radan juna-asemaa, aikaa olisi kulunut ehkä vain noin puoli vuotta siitä, kun isännöitsijä otti Kajakseen yhteyttä.
Säästöä syntyi heti
”Kun ensimmäinen kalenterivuosi tuli maalämpöremontin jälkeen täyteen, vertasin taloyhtiömme lämpölaskua naapuritaloyhtiöön, joka on identtinen oman talomme kanssa kaiken muun paitsi lämmityksen osalta. Lopputuloksena oli tasan 40 %:n säästö naapuritaloyhtiöön verrattuna. Se oli täsmälleen sama luku, jonka olin esittänyt taloyhtiöllemme maalämmöstä päätettäessä”, Kajas toteaa iloisena.
Hän näyttää laskelmistaan, että parina viime vuotena kaukolämmön hinta on noussut vielä jyrkemmin, joten Kivelänkadun taloyhtiö on säästänyt lämmityskuluissa peräti 50 %.
”Säästö näkyy jokaisen osakkaan vastikkeessa ja lompakossa, koska lämmitys on kerrostalon suurin menoerä”, Jari Kajas kertoo ja hämmästelee mahtavan säästöpotentiaalin vähäistä hyödyntämistä muissa taloyhtiöissä.
Maaviilennysjärjestelmä maksoi taloyhtiölle huoneistokohtaisine viilennyslaitteineen ja putkiston asennuksineen noin 57 000 euroa. Se tuli kuitenkin edullisemmaksi kuin kaukoviilennys olisi tullut. Mutta investointi oli kannattava senkin vuoksi, että se pidentää maalämpöjärjestelmän elinkaarta ja hyötysuhdetta. Kesällä maaviilennyksessä huoneistojen lämpö siirtyy kallioperään, jossa se on varastossa seuraavan kauden lämmitystarvetta varten.
”Tärkein syy, jonka vuoksi taloyhtiöt ovat siirtyneet maalämpöön, on kustannussäästö”, Jari Kajas tiivistää ja suosittelee seuraamaan kaukolämmön hinnan kehitystä ja tekemään laskelmat, jotka puhuvat selvää kieltä.
Maalämpöpumppu.
Tuleeko maalämpöremontti asukkaille kalliiksi?
Taloyhtiö haki remontin rahoittamista varten ARA-avustusta, joka oli 15 prosenttia kustannuksista. Lisäksi otettiin pankkilaina.
”Remontin myötä lämmityskulut putosivat heti. Kertyneellä säästöllä maksoimme lainaa ja korkoja, joten yhtiövastiketta ei tarvinnut nostaa. Me jopa hieman laskimme sitä aluksi. Laina maksettiin kahdeksassa vuodessa pois”, Jari Kajas toteaa ja kumoaa käsitykset siitä, että remontti tulisi väistämättä asukkaille kalliiksi.
ARA:lta kannattaa nyt hakea tukea maalämpöhankkeisiin, koska se myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022. Taloyhtiöt voivat hakea tukea esimerkiksi maalämmön ja viilennyksen rakentamiskustannuksiin, jos tietyt edellytykset toteutuvat. Maalämpöä tuetaan 25 prosentilla ja viilennystä 10 prosentilla toteutuneista kustannuksista. Lisäksi ARA korvaa nyt 50 prosenttia kaikista suunnittelu- ja E-lukulaskemien kustannuksista. Jari kannustaa taloyhtiöitä hakemaan näitä avustuksia, mutta tutkimaan säännöt tarkkaan, jotta avustuksen saa ja kannattavuuslaskelmat eivät mene pieleen.
Jari Kajaksen vinkki maalämpöä harkitsevalle taloyhtiölle:
Valitkaa taloyhtiöstä henkilö, joka perehtyy maalämpöhankkeeseen huolellisesti ja informoi muita hallituksen jäseniä. Kun hallituksella on asiasta yhtenäinen linja, jakakaa muille osakkaille aiheesta perusteellinen tietopaketti, sillä oikean tiedon saaminen on päätöksenteossa kaiken A ja O.
Asukkaiden informoiminen on tärkeää
Projektin läpivieminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja oikean tiedon jakamista. Myös hyvät viestintätaidot nousevat tärkeään asemaan, sillä taloyhtiön kaikki asukkaat täytyy saada tietoisiksi faktoista.
Jari Kajas toivoo, että kaupunki laatisi perusinfopaketin, jota taloyhtiöiden hallitukset voisivat käyttää ja jakaa myös asukkaille. Näin päätöstä taloyhtiön lämmitysratkaisun valinnasta ei tehtäisi mutu-tuntumalla tai jätettäisi tekemättä silkasta varovaisuudesta.
”Meidän oli helppoa selvittää maalämmön kannattavuus vertaamalla tuloksia identtiseen naapuritaloon. Mutta kaikilla taloyhtiöillä ei tällaista verrokkia ole. Kannattavuuden määrittäminen on vaikeaa, sillä maalämpömarkkinoilla ei ole yksiselitteistä ja kaikkien osapuolten hyväksymää laskutapaa. Sen vuoksi kaupungilta olisi hyvä saada puolueeton ohjeistus kustannusten ja kannattavuuden laskentaan, jotta taloyhtiöissä olisi helpompi viedä näitä tärkeitä remontteja läpi”, Kajas toivoo.
ARA tarjoaa vuosina 2020–2022 avustusta energiaremontteihin
- ARA-avustuksen hakuohjeeseen kannattaa tutustua huolellisesti: Energia-avustusohje taloyhtiöille (pdf)
- Hankkeeseen ryhtymisestä tarvitaan yhtiökokouksen virallinen päätös.
- Selvittäkää etukäteen energiatehokkuutta parantavat korjaukset sekä niiden kustannukset. >> Tehkää laskelmat rakentamisvuoden E-luvusta ja korjausten vaikutuksesta E-lukuun.
Voitaisiinko sinunkin taloyhtiössäsi tehdä energiaremontti? Lisätietoja löydät Energiaremontit-sivulta.
Teksti: Auli Honkanen
Kuvat: Jussi Rekiaro