Korkeasaaren raitiotiekiskot ovat rakenteilla. Myöhemmin paikalle tulee myös uusi sisääntulon päärakennus.
Energiaomavaraisuutta tavoittelevan korttelin toteutuksen aikana toimijoiden välisen yhteistyön sekä hankintaprosessin aikaisen valmistelun tärkeys korostuvat. Tekniset ratkaisut ovat kuitenkin jo olemassa, sanoo projektipäällikkö Timo Määttä Helsingin kaupungilta.
Energiaomavaraiset korttelitason alueelliset ratkaisut (OMAVA) -hankkeen tuloksia esiteltiin lokakuun 2023 alussa järjestetyssä webinaarissa. Tilaisuudessa asiantuntijat esittelivät tehtyjen selvitysten tärkeimpiä johtopäätöksiä, ja energia-alan yritykset kertoivat omia näkemyksiään korttelitason energiaratkaisun toteutettavuudesta. Esimerkkeinä käytettiin kolmea aluetta, jotka toimivat hankkeessa pilottialueina: Korkeasaari, Tukkutori ja Suvilahti.
Hankkeen tavoitteena oli edistää energian ostamista palveluna yritykseltä, joka toimii energiaoperaattorina vastaten alueen lämpöenergian saatavuudesta mahdollisimman vähäpäästöisesti ja kustannustehokkaasti. Tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti lämmitysratkaisut olemassa oleville alueille, joissa on pääasiallisesti palvelurakennuksia ja yritysten kiinteistöjä. Myös kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevalla uudella alueella on osittain samoja etenemisvaiheita ja haasteita.
Kehityshanke on edistänyt hyvin sille asetettuja tavoitteita. Työn aikana on käynyt ilmi, että energiaomavaraisen korttelin hankintavaiheeseen ja päätöksentekoon kytkeytyy monia tahoja ja erilaisia tavoitteita, joten valmistelu vie aikaa.
Energia on vain yksi osa alueen suunnittelua ja toimintaa. Hankkeen aikana pilottialueilla on tapahtunut niiden toimintaan ja kehittämiseen liittyviä muita asioita (esim. Tukkutorin jatkokehittämistä ohjaava visiotyö), jotka vaikuttavat myös energiaratkaisuiden etenemiseen. Korttelitason energiaratkaisun toteuttamisen toimintamallin täytyy olla joustava, sillä eri alueista ja toimijoista johtuvia muuttujia on runsaasti.
Yritysten alustavasta kiinnostuksesta ja näkemyksistä on saatu tietoa markkinavuoropuhelun avulla, mutta kommunikointia tulee edelleen syventää valmistelun edetessä. Kaupunkiorganisaation olisi mahdollista ottaa isompi rooli korttelitasoisten energiaratkaisuiden toteutuksen ohjauksessa, mm. osana alueiden yhteiskehittämistä, kaavoitusta sekä kiinteistö- ja maanvuokrausta.
Hankinnan valmistelu vaiheittain
Alueelle energiaratkaisua suunnittelevan tilaajan pitäisi pyrkiä kehittämään energiapalveluhanketta sekä käynnistämään osapuolten välinen yhteistoiminta ja integrointi jo tarjouskilpailun aikana. Samalla osapuolet pystyvät kehittämään kullekin alueelle räätälöityä energiapalvelukonseptia jo ennen varsinaista hankintapäätöstä. Energiapalveluhanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa kokonaispalveluna siten, että valittu tarjoaja suunnittelee ja toteuttaa hankkeen sekä vastaa palvelusta koko sopimuskauden ajan.
Energiapalveluhanke kannattaakin siksi toteuttaa kehitys- ja toteutusvaiheina. Kehitysvaiheessa tarjoaja suunnittelee hankkeen yhteistyössä tilaajan kanssa, minkä jälkeen tilaaja päättää kehitysvaiheen suunnitelmien vahvistamisesta ja siirtymisestä toteutusvaiheeseen. Tärkeää on osapuolten välinen tiivis yhteistyö, siksi hankintamalliksi soveltuu parhaiten neuvottelumenettely. Alkuvaiheessa varmuutta ja osoitus sitoutumisesta saadaan toimijoiden välisillä esisopimuksilla; varsinaisten sopimusten aikajänne on yleensä noin 15-20 vuotta.
Alueellisessa energiaratkaisussa paikallisen kaukolämpöyhtiön rooli on merkittävä etenkin, jos alueella on valmis kaukolämpöverkko. Tarjoajan (energiaoperaattori) ja tilaajan (kaupunki, alueen yritykset) välisen sopimuksen lisäksi tarvitaan erillinen sopimus kaukolämpöyhtiön kanssa, mikä tekee neuvotteluista ja sopimisesta vielä monitahoisempaa.
Alla on kuvattu koko energiakorttelin hankinta- ja toteutusprosessi, kun erillinen yhtiö eli energiaoperaattori vastaa energiajärjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta. Esimerkkinä on käytetty Tukkutorin aluetta, ja energiaoperaattorista käytetään nimeä kampuslämpöyhtiö. OMAVA-hankkeessa on keskitytty alkuvaiheen valmisteleviin toimenpiteisiin, eli etenkin hankinnan läpiviemiseen ja toimijoiden välisiin sopimuksiin. Tekniset ratkaisut tarkentuvat sopimusneuvotteluissa, ja niiden toteutus on energiapalveluyrityksille niiden ydinosaamista.
Alustava hahmotus toiminnan vaiheistuksesta energiakorttelin toiminnan aloittamiseksi. Etenemismallissa perustettava yhtiö vastaa liiketoiminnasta (lähde: Ramboll)
Kehitystyö jatkuu Helsingissä ja muualla Suomessa
Alueellinen energiatarkastelu on ajankohtainen aihe myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Jyväskylässä Lintukankaan alue, Tampereella Hiedanrannan alue ja pääkaupunkiseudulla useissa kohteissa on tutkittu alueellisia energiaratkaisuja. Tarkoituksena on myös jatkossa tehdä yhteistyötä kaupunkien ja toimijoiden kesken, oppia toisilta ja edistää energiapalvelumarkkinan toimintaa.
Kehittämistyö jatkuu konkreettisesti, kun loppuvuodesta 2023 käynnistyy uusi kolmevuotinen Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hanke. Siinä jatketaan saman aihepiirin edistämistä yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kesken. Energiapalvelun toivotaan tuovan yrityksille uutta liiketoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla.
Lue lisää OMAVA-hankkeesta.