OHJELMA

Suvilahden energiaratkaisu

Suvilahden alueella tarkasteltiin mahdollisuuksia luoda yhteinen energiaekosysteemi entisille teollisuusrakennuksille ja viereiselle tontille suunnitteilla olevalle tapahtumakorttelille. Aluetta kehittävät kaupungin tytäryhteisö Kiinteistö Oy Kaapelitalo sekä yksityinen yritys Suvilahti Event Hub Oy. Selvitykseen vaikuttaneita alueen erityispiirteitä olivat erityisesti vanhan alueen rakennushistoriallinen merkitys, tiivis kaupunkiympäristö, uuden ja vanhan rakennuskannan yhdistelmä sekä uusien rakennusten suunnitelmien alustava taso. Esimerkiksi tiivis kaupunkiympäristö voi aiheuttaa esteitä järjestelmien sijoittelulle tontille.

Korttelitason energiaratkaisulle muodostettiin neljä vaihtoehtoista skenaarioita. Kaikille vaihtoehdoille määritettiin vuosittainen ostoenergiankulutus, elinkaarikustannukset ja elinkaaren hiilijalanjälki 25 vuoden ajanjaksolle.

​​​​​​​​​​​​​​Koko lämpö- ja kylmäenergian tarpeen kattaminen maalämpökaivoilla ja energiapaaluilla ei näyttäisi olevan tilanpuutteen vuoksi käytännössä mahdollista, vaikka tarvittava kaivomäärä olisi teoriassa mahdollista sijoittaa alueelle. Alueen rajallinen koko vaikuttaa myös mahdollisuuksiin sijoittaa merkittäviä määriä aurinkovoimaloita Suvilahteen. Selvityksessä tarkasteltiinkin vaihtoehtona energiayhteisöä, joka investoisi omaan  tontin ulkopuolelle sijoitettavaan aurinkovoimalaan ja ostaisi korvamerkityn sähkön sähköverkon kautta (PPA). Myös pientuulivoiman osalta tehtiin alustava tarkastelu, mutta sen sijoittelu alueelle ei ole mahdollista hallinnollisten rajoitteiden takia.

Alueen keskitetyn energiajärjestelmän toteutustapa voisi olla joko alueen kiinteistönomistajien yhteisesti omistama energiajärjestelmä tai energiapalvelumallilla toteutettu järjestelmä. Sitowise Oy:n tekemässä esityksessä päädyttiin suosittamaan energiaratkaisuksi ilmavesilämpöpumppuja ja energiapalvelumallia. Energiapalvelumallin etuna on riskin jakaminen palveluntarjoajan ja energianloppukäyttäjien välille. Energiapalvelussa palveluntarjoaja toteuttaisi lämmön- ja kylmäntuotantojärjestelmät uudisrakennusten teknisiin tiloihin ja hyödyntäisi uudisrakennusten liittymiä.

Korkeasaaren energiaratkaisu

Korkeasaaren energiaselvitystyössä korostui alueen ominaispiirteiden vaikutus energiaratkaisun määrittämisessä, esimerkiksi eläinten tilat on huomioitava ja energiankulutus on jakautunut harvaan koko saaren alueelle. Hankkeen alussa tehdyssä karsinnassa energiantuotantovaihtoehdoista tarkempaan tarkasteluun valittiin ilma-vesilämpö, maalämpö 800-metrisistä kaivoista, yhdistetty lämmön ja jäähdytyksen tuotanto sekä aurinkosähkö. Suurimpien lämmityksen ja viilennyksen jäähdytyspiikkien kattamiseksi vaihtoehtoina tutkittiin kaukolämpöä, sähkökattiloita sekä vedenjäähdytyskoneita.

Konsultin tekemien laskelmien perusteella potentiaalisimmaksi energiantuotantovaihtoehdoksi saatiin keskitetty ilma-vesilämpöpumppu. Maalämpökaivot vaatisivat paljon tilaa ja olisivat kalliimpi vaihtoehto. Keskitetty ilmavesilämpö-pumppu sekä sähkökattilalla että kaukolämmöllä maksaa itsensä takaisin noin 12 vuodessa.

Helenin kaukolämmön saavuttaessa hiilineutraaliuden vuonna 2030 ja verkkosähkön päästökertoimien huomioiminen laskennassa merkitsee, että tulevaisuudessa lämpöpumput tuottavat kaukolämpöä enemmän päästöjä. Lämpöpumppuja varten tarvitaan siis hiilineutraalia sähköä, toisaalta sähkön omavaraisuutta Korkeasaaressa on hankala nostaa merkittävästi realistisilla vaihtoehdoilla.

Tarkastelun keskitetyt ratkaisut perustuvat Helenin nykyisen kaukolämpöverkon hyödyntämiseen, sillä koko saaren kattavaa rinnakkaista verkkoa ei ole järkevää rakentaa tilan ja kustannusten näkökulmasta. Alueen energiaratkaisun suunnittelussa on välttämätöntä keskustella Helenin ja mahdollisten muiden energiaoperaattorien kanssa jo lähitulevaisuudessa.

Tukkutori kohti energiaomavaraisuutta toimijoiden energiaekosysteemin avulla

Helsingin Kalasataman kupeessa sijaitseva Tukkutorin alue muodostaa omaleimaisen tukku- ja elintarvikealan yritysten keskittymän työllistäen noin 4 400 ihmistä.  

Ramboll Oy teki Energiakampus-nimellä kulkevan esityksen Tukkutorin alueen energiajärjestelmästä, jossa hyödynnetään kattavasti alueella toimivien yritysten hukkalämpöjä. Suunnitelmia ja päätöksiä alueen tulevaisuudesta ollaan valmistelemassa tänä vuonna käynnistyneessä visiotyössä. Valmisteilla oleva energiakampussuunnitelma palvelee visiotyötä korostaen alueen yritysten elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä energiatehokkuutta. 

Modernissa yhdyskuntarakenteessa energiaekosysteemi yhdistää rakennukset toisiinsa energiaverkoilla ja digitaalisesti. Energiakampus perustuu alueen yritysten yhteistyöhön sopivimmalla liiketoimintajärjestelyllä, jossa energiapalvelua tarjoava yritys vastaa lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun liittyvistä investoinneista palvelumaksua vastaan. Energiakampuksen ekosysteemin syntymiseen vaikuttaa paikallisten toimijoiden liiketoiminnan luonne ja energiantarve sekä yritysten energiastrategiat. Kehitteillä oleva energiapalvelumalli on tarkoitus olla sovellettavissa muihin vastaavanlaisiin alueisiin. 

Energiaekosysteemillä tavoitellaan mm. seuraavia asioita: 

• Alueella syntyvät energiavirrat hyödynnetään paikallisesti 
• Energiavirrat hallitaan kahdensuuntaisissa energiaverkoissa, jolloin ylijäämäenergia on mahdollista syöttää kaukolämpöverkkoon korvausta vastaan 
• Energiaekosysteemin operaattori tasapainottaa ja optimoi ekosysteemin lämmitys- ja jäähdytys- sekä mahdollisesti myös sähköntarpeet 
• Alueen yksittäisten rakennusten energiatehokkuus on keskeinen osa energiaekosysteemiä 

Tukkutorin alueella nykyään syntyvillä hukkalämmöillä on alustavan selvityksen mukaan mahdollista kattaa noin 80% alueen lämmitystarpeesta.  Kylmäprosesseissa syntyy hukkalämpöjä väli- ja kesäkautena merkittävissä määrin yli oman tarpeen, ja tällä lämpömäärällä olisi mahdollista tuottaa positiivista kassavirtaa alueen toimijoille. Tukkutorilla on sisäinen lämpöverkko, mutta alueen rakennuskanta on vanhaa ja tällä hetkellä kiinteistöjen energiahallinta pääosin reaktiivista.  

Seuraava askel energiapalvelun ekosysteemin kehittämisessä on energiankulutuksen ja hukkalämpöjen kuormien tarkempi selvittäminen taloudellisen kehyksen muodostamiseksi.  

Taloudellisten edellytysten (mm. investointikustannukset ja energianhinta) selvittämisen jälkeen energiaekosysteemimallia on tarkoitus esitellä alueen toimijoille. Seuraavien vaiheiden suunnittelu ja päätöksenteko etenevät osana laajempaa Tukkutorin alueen visiotyötä.  OMAVA-hanke selvittää taloudellisten edellytysten lisäksi sopivinta hankintamenettelyä tulevan energiapalveluntarjoajan valitsemiseksi.