Energiaomavaraiset korttelitason alueelliset ratkaisut (OMAVA)
Hankeen tavoitteena on tuottaa korttelitason alueellisten energiainvestointien suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavaa ajankohtaista tietoa mahdollisimman energiaomavaraisista, jopa hiilinegatiivisista ratkaisuista. Energiaomavaraisuuden lähtökohta on alueella syntyvien ylijäämäenergioiden (kuten lauhdelämmön) sekä paikallisesti tuotettavan uusiutuvan energian hyödyntäminen alueen eri toimijoita hyödyttävällä tavalla. Teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeessa selvitetään korttelitason energiaratkaisuiden erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja, joilla varmistetaan suunnitelmien toteutuminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen koko elinkaaren aikana.
Valituissa pilottikohteissa on suunnitteilla merkittäviä kaupunkikuvaan, energiankäyttöön ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin pitkäkestoisesti vaikuttavia alueellisia/korttelitason investointeja. Hankkeen tavoitteena on alueiden koko elinkaaren aikaisen energiaomavaraisuuden lisääminen vaikuttamalla hankintoihin ja toimintamalleihin suunnitteluvaiheessa, eli silloin kun ne on kustannustehokkainta tehdä.
Suvilahden energiaratkaisu
Suvilahden alueella tarkasteltiin mahdollisuuksia luoda yhteinen energiaekosysteemi entisille teollisuusrakennuksille ja viereiselle tontille suunnitteilla olevalle tapahtumakorttelille. Aluetta kehittävät kaupungin tytäryhteisö Kiinteistö Oy Kaapelitalo sekä yksityinen yritys Suvilahti Event Hub Oy. Selvitykseen vaikuttaneita alueen erityispiirteitä olivat erityisesti vanhan alueen rakennushistoriallinen merkitys, tiivis kaupunkiympäristö, uuden ja vanhan rakennuskannan yhdistelmä sekä uusien rakennusten suunnitelmien alustava taso. Esimerkiksi tiivis kaupunkiympäristö voi aiheuttaa esteitä järjestelmien sijoittelulle tontille.
Korttelitason energiaratkaisulle muodostettiin neljä vaihtoehtoista skenaarioita. Kaikille vaihtoehdoille määritettiin vuosittainen ostoenergiankulutus, elinkaarikustannukset ja elinkaaren hiilijalanjälki 25 vuoden ajanjaksolle.
Koko lämpö- ja kylmäenergian tarpeen kattaminen maalämpökaivoilla ja energiapaaluilla ei näyttäisi olevan tilanpuutteen vuoksi käytännössä mahdollista, vaikka tarvittava kaivomäärä olisi teoriassa mahdollista sijoittaa alueelle. Alueen rajallinen koko vaikuttaa myös mahdollisuuksiin sijoittaa merkittäviä määriä aurinkovoimaloita Suvilahteen. Selvityksessä tarkasteltiinkin vaihtoehtona energiayhteisöä, joka investoisi omaan tontin ulkopuolelle sijoitettavaan aurinkovoimalaan ja ostaisi korvamerkityn sähkön sähköverkon kautta (PPA). Myös pientuulivoiman osalta tehtiin alustava tarkastelu, mutta sen sijoittelu alueelle ei ole mahdollista hallinnollisten rajoitteiden takia.
Alueen keskitetyn energiajärjestelmän toteutustapa voisi olla joko alueen kiinteistönomistajien yhteisesti omistama energiajärjestelmä tai energiapalvelumallilla toteutettu järjestelmä. Sitowise Oy:n tekemässä esityksessä päädyttiin suosittamaan energiaratkaisuksi ilmavesilämpöpumppuja ja energiapalvelumallia. Energiapalvelumallin etuna on riskin jakaminen palveluntarjoajan ja energianloppukäyttäjien välille. Energiapalvelussa palveluntarjoaja toteuttaisi lämmön- ja kylmäntuotantojärjestelmät uudisrakennusten teknisiin tiloihin ja hyödyntäisi uudisrakennusten liittymiä.
Korkeasaaren energiaratkaisu
Korkeasaaren energiaselvitystyössä korostui alueen ominaispiirteiden vaikutus energiaratkaisun määrittämisessä, esimerkiksi eläinten tilat on huomioitava ja energiankulutus on jakautunut harvaan koko saaren alueelle. Hankkeen alussa tehdyssä karsinnassa energiantuotantovaihtoehdoista tarkempaan tarkasteluun valittiin ilma-vesilämpö, maalämpö 800-metrisistä kaivoista, yhdistetty lämmön ja jäähdytyksen tuotanto sekä aurinkosähkö. Suurimpien lämmityksen ja viilennyksen jäähdytyspiikkien kattamiseksi vaihtoehtoina tutkittiin kaukolämpöä, sähkökattiloita sekä vedenjäähdytyskoneita.
Konsultin tekemien laskelmien perusteella potentiaalisimmaksi energiantuotantovaihtoehdoksi saatiin keskitetty ilma-vesilämpöpumppu. Maalämpökaivot vaatisivat paljon tilaa ja olisivat kalliimpi vaihtoehto. Keskitetty ilmavesilämpö-pumppu sekä sähkökattilalla että kaukolämmöllä maksaa itsensä takaisin noin 12 vuodessa.
Helenin kaukolämmön saavuttaessa hiilineutraaliuden vuonna 2030 ja verkkosähkön päästökertoimien huomioiminen laskennassa merkitsee, että tulevaisuudessa lämpöpumput tuottavat kaukolämpöä enemmän päästöjä. Lämpöpumppuja varten tarvitaan siis hiilineutraalia sähköä, toisaalta sähkön omavaraisuutta Korkeasaaressa on hankala nostaa merkittävästi realistisilla vaihtoehdoilla.
Tarkastelun keskitetyt ratkaisut perustuvat Helenin nykyisen kaukolämpöverkon hyödyntämiseen, sillä koko saaren kattavaa rinnakkaista verkkoa ei ole järkevää rakentaa tilan ja kustannusten näkökulmasta. Alueen energiaratkaisun suunnittelussa on välttämätöntä keskustella Helenin ja mahdollisten muiden energiaoperaattorien kanssa jo lähitulevaisuudessa.