Suvilahden energiaratkaisu

Suvilahden alueella tarkasteltiin mahdollisuuksia luoda yhteinen energiaekosysteemi entisille teollisuusrakennuksille ja viereiselle tontille suunnitteilla olevalle tapahtumakorttelille. Aluetta kehittävät kaupungin tytäryhteisö Kiinteistö Oy Kaapelitalo sekä yksityinen yritys Suvilahti Event Hub Oy. Alueellisen uusituvan energian tuotannon potentiaaliin ja alueellisen energiajärjestelmän toteutettavuuteen vaikuttaneita erityispiirteitä ovat vanhan alueen rakennushistoriallinen merkitys, tiivis kaupunkiympäristö, uuden ja vanhan rakennuskannan yhdistelmä, pilaantuneet maat ja pohjavedet sekä uudisrakentamisen aikataulu.

​​​​​​​​​​​​​​Energiaselvityksessä alueen energiajärjestelmäksi todettiin soveltuvan lämpöpumppuihin ja kaukolämpöön perustuva hybridijärjestelmä. Koko lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen kattaminen maalämpökaivoilla ja energiapaaluilla ei näyttäisi olevan tilanpuutteen vuoksi käytännössä mahdollista, vaikka tarvittava kaivomäärä olisi teoriassa mahdollista sijoittaa alueelle.

Alueen keskitetyn energiajärjestelmän toteutustapa voisi olla joko alueen kiinteistönomistajien yhteisesti omistama energiajärjestelmä tai energiapalvelumallilla toteutettu järjestelmä. Energiapalvelumallin etuna on riskin jakaminen palveluntarjoajan ja energian loppukäyttäjien välille. Energiapalvelussa palveluntarjoaja voisi hyödyntää toteutuksessa uudisrakennusten teknisiä tiloja ja liittymiä.

Alueen energiajärjestelmän toteutus kytkeytyy vahvasti uudisrakentamiseen, jonka aikataulu on kaavavalituksen vuoksi vielä auki. Suvilahden kaava-alueiden maalämpöpotentiaalia selvitetään tarkemmin huomioiden tulevat kaavavaraukset sekä alueen erityispiirteet.

Korkeasaaren energiaratkaisu

Korkeasaaren energiaselvityksessä paikallisen energiantuotannon vaihtoehdoista lähempään tarkasteluun valikoitui lämpöpumpputekniikat sekä aurinkosähkö. Suurimpien lämmitys- ja jäähdytyspiikkien kattamiseksi vaihtoehtoina tutkittiin kaukolämpöä, sähkökattiloita sekä vedenjäähdytyskoneita.
Korkeasaareen soveltuvien energiajärjestelmien arvioinnissa korostui alueen ominaispiirteiden vaikutus energiantarpeeseen sekä järjestelmän rakennettavuuteen. Esimerkiksi eläinten ja kasvien olosuhteet, kuten haluttu lämpötila tai kosteuspitoisuus sekä herkkyys melulle ja tärinälle on toteutuksessa otettava huomioon.

Konsultin tekemien laskelmien perusteella maalämpökaivoja potentiaalisimmaksi energiantuotantovaihtoehdoksi saatiin keskitetty ilma-vesilämpöpumppu. Lämpöpumpputekniikat eivät kuitenkaan pysty kilpailemaan kannattavuudessa kaukolämmön kanssa alueella, jossa on jo toimiva Helenin omistama kaukolämpöverkko. Erilaiset täydentävät hybridiratkaisut tarkastellaan erikseen uudisrakentamisen yhteydessä sekä pian käynnistyvän yleissuunnitelman laadinnassa.

Laskennallisesti voidaan myös todeta, että tulevaisuudessa on tilanne, jossa lämpöpumput tuottavat sähkönkulutuksesta johtuen enemmän CO2-päästöjä kuin Helenin kaukolämpö, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2030.Tilanne tietysti muuttuu, jos on saatavilla paikallista uusiutuvaa sähköä, joka voidaan huomioida laskennassa nollapäästöisenä.

Energiaselvityksessä esitetyn ehdotuksen mukaisesti alueen aurinkosähköpotentiaalista tilattiin erillinen selvitys, jonka mukaan Korkeasaaren vuosittaisesta sähkönkulutuksesta noin 10 prosenttia olisi mahdollista tuottaa aurinkosähköllä. Tämä pohjalta ollaan valmistelemassa kilpailutusta, jossa hankinta on tarkoitus toteuttaa energiapalvelumallilla.

Tukkutori kohti energiaomavaraisuutta toimijoiden energiaekosysteemin avulla

Helsingin Kalasataman kupeessa sijaitseva Tukkutorin alue muodostaa omaleimaisen tukku- ja elintarvikealan yritysten keskittymän työllistäen noin 4 400 ihmistä.

Ramboll Oy teki Energiakampus-nimellä kulkevan esityksen Tukkutorin alueen energiajärjestelmästä, jossa hyödynnetään kattavasti alueella toimivien yritysten hukkalämpöjä. Energiakampuksen kehittäminen tapahtui kolmessa vaiheessa.

Ensimmäisen vaiheen keskeisimmät havainnot olivat, että rakennusten energiatehokkuus on vähintään hyvällä tasolla ja alueen hukkalämpöpotentiaali on suuri, nykyisessä toiminnassa syntyvillä hukkalämmöillä on mahdollista kattaa jopa 80% alueen lämmitystarpeesta.

Toisessa vaiheessa tarkasteltiin toteutuksen taloudellista raamia ja huomattiin, että lämpökauppa Helenin kanssa on merkittävin energian loppuhintaan vaikuttava tekijä. Kampuslämmönhinta saatiin tarkasteluhetkellä laskettuna kaukolämpöön nähden kannattavaksi, mutta myöhemmin julkistetun kahdensuuntaisen kaukolämmön hinnoittelumuutoksen takia koko alueen kattavan toteutuksen osalta kannattamattomaksi. Uudessa hinnoittelumallissa kesäaikaisesta ylijäämälämmöstä ei synny tarvittavaa tulovirtaa.

Kolmannessa vaiheessa selvitettiin energiakampuksen toteutukseen liittyvää sopimuksellista kokonaisuutta ja hankinnan toteutusta. Sopimusten ja niihin liittyvän lainsäädännön erinomainen hallinta on edellytys monitoimijaisen Energiakampuksen syntymiselle.

Energiakampuksen muodostumisen edellytys on vastaavan kaltaisen yritystoiminnan pysyvyys alueella vähintään 15 vuoden ajan energiakampuksen kaupallisesta käynnistämisestä. Tukkutorin alueen kaavoituksellinen epävarmuus vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä toimijoiden halukkuuteen investoida tai tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia kiinteistöjen kehittämiseksi.

Yksi vaihtoehto on toteuttaa Tukkutorin alueelle pienempi energiaekosysteemi Helsingin kaupungin omistamien rakennusten kesken. Rakennuksessa 1 (Teurastamo) suunnitelmia ja päätöksiä alueen tulevaisuudesta ollaan valmistelemassa tänä vuonna käynnistyneessä visiotyössä. Energiakampussuunnitelma palvelee visiotyön tavoitteita korostaen alueen yritysten elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä energiatehokkuutta.