Helsingin kaupunki ja Palvelukeskus Helsinki etsivät keinoja pienentää liha- ja maitotuotehankintojen ilmastovaikutuksia muuttamalla hankintakriteereitään. Tavoitteessa markkinakeskustelulla oli keskeinen rooli. Samassa yhteydessä onnistuttiin tiukentamaan liha- ja maitotuotteiden vastuullisuutta ja jäljitettävyyttä.
Liha- ja maitotuotteet ovat merkittäviä hankintakokonaisuuksia kaupungin elintarvikehankinnoissa. Hankittavat tuotteet käytetään pääosin kasvatus- ja hoitoalalla, jonne valtaosa tuotteista kulkee Palvelukeskus Helsingin Pakkalan tuotannon kautta. Näiden toistuvien hankintojen valmistelussa etsittiin keinoja vähentää ympäristöä kuormittavia vaikutuksia, joista merkittävä osuus syntyy alkutuotannossa. Lisäksi haluttiin parantaa vastuullisuutta kiinnittämällä entistä enemmän huomiota esimerkiksi tuotantoeläinten kohteluun.
Maito- ja lihahankintojen vähähiiliseen valmisteluun voi tutustua tarkemmin jutun lopusta löytyvistä casekuvauksista. Niihin on koostettu käytettyjen kriteerien lisäksi hyvät käytännöt ja opit tulevaisuutta varten.
Toimivia kriteerejä markkinaa kuunnellen
Liha- ja maitotuotteiden hankintojen valmistelujen yhteydessä järjestettiin potentiaalisten toimijoiden kesken yhteinen markkinavuoropuhelu, jossa tarkasteltiin markkinoiden valmiuksia edistää vähähiilisyyttä ja mahdollisuuksia tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaan. Toimijat myös vastasivat kattavaan kyselyyn, ja vastausten pohjalta valikoitiin tarjouspyyntöön lopulliset ympäristö- ja vastuullisuuskriteerit.
”Tavoitteenamme on vähentää hankintojen päästöjä ympäristökriteerien avulla. Yksi hyvä keino on kehittää kriteerejä yhteistyössä markkinoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Oli ilo huomata, kuinka aktiivisesti toimijat osallistuivat keskusteluun ja haastoivat jopa toisiaan”, kertoo Palvelukeskus Helsingin hankintapäällikkö Antti Virtanen.
Markkinoiden kuulemisen ja kaupungin asiantuntijoiden lisäksi kehitystyössä konsultoitiin ruuan ympäristövaikutuksiin perehtyneitä ulkopuolisia asiantuntijoita. Lopulta ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta huomioivia kriteerejä oli lihahankinnassa yhteensä 18 ja maitohankinnassa 12.
Kilpailutuksessa hyödynnetyt vastuullisuuskriteerit kasvattivat kotimaisen lihan osuutta. Myös maidon kotimainen alkuperä säilyi. Ilmastovaikutuksiin pureuduttiin toimenpidesuunnitelmalla, jonka teemoihin tuotteiden tarjoajat saivat valita sopivat toimenpiteet yhteiselle kehitystyölle sopimuskauden aikana. Ilmasto- ja vastuullisuuskriteerien toteutumista seurataan sopimuskauden aikana, jolloin myös hankintakriteerien konkreettista vaikuttavuutta voidaan alkaa arvioida.
Kriteereillä tavoitellaan päästövähennyksiä
Valmistelun yhteydessä selvitettiin myös mahdollisuutta kiinnittää hiilijalanjälkilaskentaa osaksi tarjouskilpailua tai sopimuskautta. Näin olisi voitu tavoitella mitattavaa päästövähenemää. Hiilijalanjäljen tarkastelu on elintarvikehankinnoissa uutta, ja lihatuotteiden osalta sen hyödyntäminen todettiin tällä hetkellä mahdottomaksi, koska saatavilla ei ollut riittävän tarkkoja ja yhdenmukaisia laskentamenetelmiä eri lihoille.
Sen sijaan maitotuotteiden ympäristövaikutuksille on olemassa standardoitu ympäristöjalanjälkimenetelmä (Product Environmental Footprint), jonka käytettävyyttä Suomen ympäristökeskus alkoi selvittää yhteistyössä kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa. PEF-menetelmä on Euroopan komission hankintoihin suosittelema menetelmä, jota hyödyntäen tuotteen ympäristövaikutus voidaan määritellä.
Selvityksen perusteella todettiin, että tällä hetkellä tuotteen hiilijalanjälkilaskenta ja hiilijalanjälkitiedon tuottaminen vertailukelpoisesti hankintaa varten on monimutkaista, ja se vaatii paljon työaikaa, euroja ja osaamista. PEF-menetelmä ei ehkä ole sovellettavuudeltaan ihanteellinen menetelmä, koska se ei tuo esille markkinan kunnianhimoisia ilmastotoimia muun muassa hiilensidonnan näkökulmasta.
Vaikka alun kunnianhimoisia tavoitteita hiilijalanjälkilaskennan sisällyttämisestä kilpailutukseen jouduttiin muuttamaan, markkinaa kuunnellen valikoitujen ilmasto- ja vastuullisuuskriteerien suhteen tapahtui merkittävää kehitystä. Kattavilla vastuullisuuskriteereillä ja ilmastovaikutuksiin pureutuvalla toimenpidesuunnitelmalla saavutettiin todennäköisesti myös parempi vaikuttavuus muutamien tuotteiden hiilijalanjälkilaskennan sijaan.
Pitkäjänteistä ilmastotyötä ruokahankinnoissa
Markkinakeskustelu ja kriteerityö olivat opettavainen kokonaisuus, jolla luotiin myös tiekarttaa tulevia sopimuskausia varten. Uusien ympäristö- ja ilmastovaikutusten huomioivien kriteerien kehittäminen vaati sisäisten sidosryhmien vahvaa sitouttamista yhteiseen tavoitteeseen. Kehitystyössä onkin suositeltavaa toimia etupainotteisesti ja riittävin resurssein.
Helsingissä kriteerityö koetaan tärkeäksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. ”Ilmasto- ja vastuullisuuskriteerit voivat toimia positiivisen muutoksen ajureina ja siksi meidän tulee lisätä ymmärrystämme siitä, millaisten kriteerien käytöllä voidaan aikaansaada laajempaa systeemitason muutosta. Tämä tukee puolestaan kestävää kehitystä niin lokaalisti kuin globaalistikin” toteaa Palvelukeskus Helsingin kehityspäällikkö Elina Tarkkonen.
Koska suurimmat ilmastovaikutukset tulevat alkutuotannossa, tuotteiden hiilijalanjäljen huomioon ottaminen kilpailutuksessa on jatkossakin houkuttelevaa. Siksi alan ilmastotyötä ja hiilijalanjälkilaskennan kehittymistä seurataan tarkasti. Tällä hetkellä kaupunkien ruokapalveluissa sekaruoan tuotannolla on merkittävä osuus hiilijalanjäljessä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Turun kaupungille tekemän laskennan perusteella sekaruoan tuotanto kattoi yli 80 % ruokapalveluiden kokonaispäästöistä.
Ilmastoystävällinen ruokavalion edistäminen ruokapalveluissa edellyttääkin totuttujen käytäntöjen muuttamista ja reseptiikan kehittämistä. Haasteeseen vastaa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman puitteissa toteutettava kehitystyö liittyen kasvisruoan lisäämiseen ruokalistoille kaupungin palveluissa sekä lihaa sisältävien ruokien tarjoilun vähentäminen ja korvaaminen esimerkiksi kotimaisella kalalla. Kehitystyön etenemistä voi seurata ilmastovahti.fi –sivustolla.
Tutustu liha- ja maitohankintojen casekuvauksiin seuraavista linkeistä:
Hiilijalanjälkikriteerit kestävien hankintojen edistäjänä – Canemure
Ympäristövastuullisilla hankintakriteereillä voidaan ohjata markkinoiden tuote- ja palvelutarjontaa. Merkittävänä hankkijana Helsinki haluaa edistää tätä, ja kehittää parhaillaan olemassa olevia ja ottaa käyttöön uusia elinkaaren aikaisten vaikutusten, kiertotalouden ja ilmastonäkökulman paremmin huomioivia hankintakriteerejä.
Vähähiilisten hankintojen edistämiseen pureudutaan Helsingissä erilaisin kehityshankkein. Yksi näistä on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) –hanke, jossa Helsingin tavoitteena on kehittää vähähiilisiä hankintoja ja tutkia hiilijalanjäljen hyödynnettävyyttä hankintoja ohjaavana tekijänä. Käytännön ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä toteuttavaa hankekokonaisuutta koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Liha- ja maitotuotteiden kilpailutuksien lisäksi Helsingin osahankkeessa on tällä hetkellä meneillään seitsemän muuta vähähiilistä hankintaa muun muassa rakentamisesta työvaatehankintoihin. Jokaisesta hankinnasta toteutetaan hankinnan valmistelusta kertova ja sen opit koostava casekuvaus. Canemure-hankkeessa saadut tuotokset ja kehittämistyö tukevat kaupungin hiilineutraaliustoimenpiteitä.