Hiilikasa Hanasaaressa.

Hanasaaren hiilivoimala suljetaan. Hanasaaren hiilivoimala on ollut koko Suomen kolmanneksi suurin yksittäinen hiilipäästöjen aiheuttaja. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Partners.

Helsingin kaupungin ilmastoyksikössä koordinoidaan ja johdetaan ilmastotyötä, joilla pyritään saavuttamaan kaupungin tavoitteet hiilineutraaliudesta vuoteen 2030, hiilinollasta vuoteen 2040 ja hiilinegatiivisuudesta vuoteen 2050 mennessä. Päästövähennystyö edellyttää päästöjen lähteiden ymmärtämistä nyt ja tulevaisuudessa. Jo aiemmin vakiintuneita päästölaskentamenetelmiä on ollut käytössä Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen, eli kaupungin alueella syntyvien ja kaupungissa käytettävän, muualta siirretyn energian päästöjen mittaamisessa. Scope 3 -päästöjä, eli kaupungin itsensä aiheuttamia päästöjä kaupungin rajojen ulkopuolella, ei sen sijaan ole toistaiseksi laskettu kokonaispäästöjen vertailun mahdollistavalla tavalla. Nyt kaupunki on yhdessä WSP Finland Oy:n kanssa kehittänyt menetelmän, jolla arviointia voidaan toteuttaa ja jatkokehittää vertailukelpoisesti.

Tuoreessa raportissa Helsingin kaupungin päästöjen BAU-skenaario vuoteen 2050 esitellään nykytilannetta eli ”business as usual” -kehitystä jo tehtyjen päätösten perusteella vuosille 2030, 2040 ja 2050. Raportissa todetaan, että Scope 1- ja Scope 2 -luokan päästöjä saadaan tulevina vuosikymmeninä melko kattavasti vähennettyä, mutta Scope 3 -päästöissä on suurimmaksi osaksi kyse epäsuorista päästöistä, joihin kaupunki ei suoraan omilla toimillaan voi vaikuttaa. Tarvitaankin myös muiden toimijoiden tekoja, jotta esimerkiksi tuotteiden, palvelunkulutuksen ja ruuankulutuksen päästöt saadaan laskemaan.

Helsingin maantieteellisen alueen nettopäästöjen BAU-skenaario nykytilanteesta vuoteen 2050.

Helsingin maantieteellisen alueen nettopäästöjen BAU-skenaario nykytilanteesta vuoteen 2050. (WSP Finland Oy)

 

Helsingin kaupungin Scope 3 -päästöjen BAU-skenaario nykytilanteesta vuoteen 2050.

Helsingin kaupungin Scope 3 -päästöjen BAU-skenaario nykytilanteesta vuoteen 2050. Lento- ja laivaliikenteen osalta nykytilanteen vertailuvuotena on käytetty vuotta 2019. (WSP Finland Oy)

Avoin menetelmä mahdollistaa kehittämisen ja hyödyntämisen myös kansainvälisesti

Uuden alueperustaisen laskentamenetelmän myötä Scope 3 -kategorian päästöjä saadaan ensimmäistä kertaa arvioitua muiden päästökategorioiden kanssa vertailukelpoisesti. Menetelmässä on yhä kehittämisen ja tarkentamiseen varaa, ja se onkin tehty avoimeksi, jotta lähtötietoja pystyttäisiin avoimesti vahvistamaan ja tarvittaessa korjaamaan. Muutkin kaupungit voivat hyötyä menetelmän kehittämisestä, ja raportti ollaan kääntämässä pian englanniksi, jolloin menetelmää voidaan käyttää ja kehittää myös kansainvälisellä tasolla.

Raportin tulokset ovat kaikkien päästöluokkien osalta suuntaa antavia ja osoittavat eri päästökategorioiden välistä mittaluokkaa enemmän kuin absoluuttisia päästöjä. Erityisesti hiilinieluarvioiden suhteen havaittiin, että kehitetty menetelmä ei toimi tarkoituksessaan vielä täysin kattavasti. Selvitystä tehdessä kävi kuitenkin ilmi, että hiilinielujen säilyttäminen ja vahvistaminen korostuvat jatkossa paljon nykyistä enemmän, sillä nykyisillä toimilla päästöjä ei saada tavoitteisiin nähden riittävän alhaisiksi.

Raportin myötä kävi myös selväksi, että Scope 3 -laskennan perusteella tehtyjä oletuksia on tarkennettava sitä mukaa, kun aiheesta saadaan lisätietoa ja -tutkimuksia.

Helsingin kaupungin päästöjen BAU-skenaario vuoteen 2050

Helsinki_BAU_Päästölaskelma_27-02-2023 (Excel-tiedosto, WSP Finland Oy)

Viimeisimmät artikkelit