Kiertotaloustoiminnasta hyötyvien tai kiertotaloustoimintaa sisältävien toimialojen liikevaihtopotentiaali on merkittävä. Helsingissä arvioitu määrä on jopa 2−4 miljardia euroa vuonna 2030, eivätkä kiertotalouden edelläkävijät ole jäämässä koronan jalkoihin. Urbaani ympäristö Helsingissä sekä rajoittaa että mahdollistaa erilaisten kiertotalouden liiketoiminnan muotoja. Resurssi- ja kustannustehokas materiaalien kierto asettaa omat vaatimuksensa muun muassa logistiikalle ja välivarastoinnin tiloille, mutta toisaalta kiertotalouden liiketoimintamuotojen erilaiset tarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin uusilla työkaluilla.
Ramboll Oy on koonnut Helsingin kaupungille suositukset toimintamalliksi bio- ja kiertotalouden teollisten ja urbaanien symbioosien vahvistamiseksi osana juuri päättynyttä CircVol-kiertotaloushanketta. Suosituksissa on tuotu esiin kiertotalouden potentiaali kestävän taloudellisen kehityksen takaajana. Suositukset on tiivistetty seitsemään pääkohtaan. Ensimmäinen kiteyttää yritysyhteistyön painopisteiksi seuraavat asiat: kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, ruokaketju, energiasektorin kytkennät kiertotalouteen, muovien ja tekstiilien tehokas keräily sekä jakamistalouden ja yhteiskäytön alustat. Painopisteet ovat linjassa keväällä ilmestyneen kierto- ja jakamistalouden tiekartan kanssa.
Suositusten tueksi Circvol-hankkeessa kartoitettiin laajasti yritysten sijoittumis- ja palvelutarpeita sekä toteutettiin alueellinen, paikkatietopohjainen biovirtojen kartoitus. Kartoitusalueen suurimmat tonnimäärät syntyivät puupohjaisista jätteistä. Nykyisin valtaosa puupohjaisesta jätteestä päätyy lämpökattiloissa poltettavaksi. Toisaalta biokiertotalouteen nojaava arvonmuodostus vähentää tarvetta fossiilisille raaka-aineille, myös energiantuotannossa. Biokiertotalous onkin Helsingin seudulla kiinteä osa energiamurrosta ja kaupungilla on jo merkittäviä liikenteen biopolttoaineiden tuottajia alueella. Uusia avauksia toivotaan muun muassa rakennuspuujätteen tuotteistamiseen.
Gaia Consulting Oy:n ja Ethica Oy:n työryhmä puolestaan kehitti työkaluja kaupunkisuunnittelun käyttöön, jotta kiertotalouden erilaisille toiminnoille löytyisi tulevaisuudessa sopivia paikkoja. Tulevaisuutta visioiden profiloitiin muun muassa nykyisiä yritysalueita kiertotalousliiketoiminnan potentiaalin näkökulmasta. Profilointia testattiin kolmella erilaisella alueella Koskelassa, Viikissä ja Malmin-Tattariharjun-Kivikon akselilla.
Suositukset ja kaupunkisuunnittelun työkalut on laadittu osana isompaa neljän kaupungin ja 11 toimijan CircVol-hanketta: Suurivolyymisten maamassojen ja sivuvirtojen hyödyntäminen kaupungeissa (2018−2020). Helsingin kaupungin osatoteutuksen kotipesä oli kaupunginkanslian elinkeino-osastolla ja siinä painopiste olivat suurivolyymiset biovirrat – sivuvirroista kannattavaa liiketoimintaa kaupungeissa. Projektin tuloksia on tarkoitus hyödyntää Helsingin kaupungin suunnitteilla olevassa kiertotalousklusterin kehityshankkeessa.
Helsingin CircVol-hanke tavoitti parin vuoden aikana lähes 300 kiertotalouden toimijaa. Hankkeen keskustelutilaisuuksiin, asiantuntijaseminaareihin ja työpajoihin osallistui edustajia 50 yrityksestä ja kaiken kaikkiaan mukana oli 76 yritystä. Arvokasta palautetta saatiin myös korkeakoulujen edustajilta ja muilta sidosryhmiltä.
Hankkeen päätulokset ovat kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartan seurantaa varten rakennetussa Kiertotalousvahdissa Helsingin ilmastoteot -sivustolla.
Tilaisuuksien materiaalit, blogit, selvitykset ja tiivistelmät laadituista suosituksista löydät CircVol-sivustoltaAvaa uuden ikkunan vuoden 2021 loppuun asti. Sivuilla voit myös tutustua muiden 11 partnerin tekemisiin ja tuloksiin.