Yhteiskehittämisen tuloksena on onnistuttu saamaan aikaan käytännössä vaikuttavia asioita: Työmaista kehitetään yhä järjestelmällisemmin päästöttömiä. Sitoutuminen ja keinot muovin kierrättämiseen kasvavat. Vihreille hankinnoille syntyy uusi malli. Kilpailevatkin yritykset yhdistävät voimansa ilmastotyöhön, ja tietoa hyvistä malleista vaihdetaan ja levitetään yhdessä.
Muun muassa tällaista konkretiaa nostavat esiin HNRY – Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -hankkeessa mukana olleet asiantuntijat. Hanke on ollut osa kaupunkien yhteistä 6Aika-strategiaa.
Yhteistyötä hankkeen piloteissa tekivät kaupungit, yritykset ja tutkimuslaitokset yhdessä ja synnyttivät samalla verkostoja, joita hyödynnetään myös jatkossa.
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari on ollut iloisesti yllättynyt mukana olleiden sitoutuneisuudesta ja palosta löytää uusia ratkaisuja.
Kukaan ei suorittanut hanketta hankkeen vuoksi vaan etsi aktiivisesti ratkaisuja, joilla olisi mahdollisimman paljon vaikutusta ja jotka jäisivät elämään myös hankkeen jälkeen.
– Seuraavaksi tulisi miettiä, miten muut kunnat saataisiin mukaan hyödyntämään kerättyä tietoa ja kehitettyjä malleja sekä kuinka tieto uusista mahdollisuuksista leviää tehokkaasti myös yrityksiin.
Piekkarille itselleen hankkeessa tutuimmaksi tuli päästöttömien työmaiden konsepti ja pilotoinnit, jotka tarjoavat työkaluja työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseen – ja auttavat keskeisesti toteuttamaan valtion ja kuntien yhdessä valmistelemaa, vapaaehtoista green deal -sopimusta.
Sopimuksen tavoitteena on tehdä kaupunkien työmaista fossiilittomia sekä lisätä työmaiden työkoneiden ja kuljetusten sähkö-, biokaasu- tai vetykäyttöä.
Kehitetyt mallit otetaan osaksi hankkeessa mukana olleiden kaupunkien toimintaa.
Huomio työkoneiden päästöihin
Helsingin tavoitteena on ollut löytää ja ottaa käyttöön keinoja työmaiden ja sataman päästöjen vähentämiseen keskittymällä infratyömaiden ja satamien työkonekannan päästövähennyspotentiaaliin.
Päästöttömien työmaiden ratkaisut eivät hautaudu unohduksiin hankkeen jälkeen, tietää hankkeen koordinaattori Susanna Suomalainen Helsingin kaupungilta.
– Onnistuneet kokeilut, kuten Kulosaaren puistotien infraurakan sähköiset työkoneet ja muut vähäpäästöiset ratkaisut, luovat pohjaa uusille toimintamalleille. Päästöttömien työmaiden teema ei pääse unohtumaan myöskään siksi, että se on sidoksissa kaupungin hiilineutraalisuustavoitteisiin.
Hieno konkreettinen tulos saatiin myös Vuosaaren sataman vähähiilisen työkonekannan asiantuntijaselvitystyöstä, jonka tiekartta ja päästölaskentamalli luovat askelmerkkejä rahtisatamien työkoneiden päästöjen vähentämiseksi.
Päästölaskentamallin ja sitä tukevan koulutusvideon avulla yritykset voivat arvioida työkonekantansa hiilidioksidipäästöjä ja kokonaiskäyttökustannuksia sekä laskea, millaisia päästö- ja investointivaikutuksia esimerkiksi konekannan osittaisella sähköistämisellä olisi.
Päästölaskentamalli soveltuu myös muiden kuin satamatyökoneiden arviointiin.
Suomalainen ilahtui erityisesti huomatessaan, kuinka jopa kilpailevat toimijat tekivät hankkeen aikana yhteistyötä uusien ratkaisujen ja toimintamallien testaamiseksi ja käyttöönottamiseksi.
Parin vuoden hankeaika on lyhyt, mutta sen aikana on ehditty kokeilla, mitä kannattaa lähteä viemään eteenpäin.
– Nyt saimme lyhyessä ajassa yllättävän paljon aikaan. Koronasta huolimatta, Suomalainen sanoo.
Kaupunki auttaa ja palvelee jatkossakin
Vantaalla on kehitetty yhdessä yritysten kanssa konseptia, jolla yritykset sitoutetaan kehittämään ja toteuttamaan vähähiilisyyteen ja jätteettömyyteen liittyviä ratkaisuja.
Vantaalla haluttiin vähähiilisyyden ja jätteettömyyden konsepteja kehitettäessä kuunnella yritysten omia ideoita ja tarpeita.
Projektipäällikkö Ari-Santeri Talja kertoo, että korona sotki suunnitelmia, mutta tästä huolimatta hankkeen aikana onnistuttiin luomaan yhteistyön malli, jonka Talja toivoo jäävän elämään.
Ennen pandemiaa ehdittiin järjestää työpaja, jossa saatiin kerättyä yrityksiltä arvokasta tietoa niiden näkemyksistä hiilineutraalius- ja resurssiviisaustyöstä sekä yleisemminkin energiansäästöstä.
– Tarkoitus oli nimenomaan kuulla heidän ajatuksiaan ja näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaisia olisivat heidän mielestään parhaat tavat toimia. Ajatuksena oli viimeiseen asti pyrkiä välttämään kaupungin sanelua.
Erilaisia yhteistyökuvioita on tarkoitus jatkaa ja kehittää. Tähän ei välttämättä tarvita edes rahaa vaan pikemminkin elinkeinopalvelujen asiantuntijaa kuuntelemaan ja sparraamaan yrityksiä.
– Toivottavasti yrityksille jäi tunne, että meiltä saa tietoa ja että kaupunki palvelee yrityksiä mielellään.
Muovi kiertoon tehokkaasti modernilla teknologialla
VTT on konseptoinut ja testannut hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta edistäviä toimintamalleja yhdessä yritysten kanssa. Hankkeen painopisteenä ovat olleet VTT Bioruukin kehittäminen, työmaan päästöjen vähentäminen ja yritysalueiden muovien hyödyntäminen.
VTT:n muovipilotissa on kokeiltu uudenlaista tapaa kerätä muovit. Yritykset toimittavat muovijätteensä Vuosaaren satama-alueen väliaikaiselle yhteiskeräyspisteelle. Siellä muovit laitetaan jätepuristimeen, jonka älykäs järjestelmä punnitsee jätteet yritystasoisesti.
Kerättyjen muovilaatujen määrien ja yrityspalautteen avulla VTT on arvioinut, mikä kierrätysratkaisu on esimerkkialueen yrityksille toimivin nyt ja tulevaisuudessa.
VTT:n tutkijalle Satu Pasaselle oli tärkeää päästä kokeilemaan käytännössä uusia tapoja toimia.
– Kokeilusta siirtyminen pidempiaikaiseen ja pysyvämpään toimintaan on enää yksi pyrähdys, Pasanen sanoo.
Hän uskookin uudenlaisten kierrätyskäytäntöjen leviävän pilotista laajemmalle. Mutta siihen tarvitaan kaupunkien ja yritysten yhteistyötä ja tahtoa toimia uudella tavalla.
– Vaikka tähän ei joka paikassa oltaisi vielä valmiita, ei se tarkoita, etteikö uusia toimintatapoja voitaisi ottaa käyttöön vaikka muutaman vuoden kuluttua.
Pasasen mielestä erityisen hienoa oli, että muovipilotissa ei saneltu toimintaa ylhäältä alaspäin vaan paine tuli yrityksiltä: niissä haluttiin tehokkaampaa muovin kierrätystä. Kun tilanne on tällainen, voidaan sanoa, että puolet työstä on jo tehty.
Julkisilla rakennushankkeilla iso merkitys
Espoossa on pilotoitu tapoja työmaalla syntyvien päästöjen vähentämiseksi sekä uudistettu kestävän kehityksen mukaisia urakkakilpailutusten hankintakriteerejä.
Kaupungin rakentamisen yksiköiden ja yhteistyöyritysten sitoutuminen ja tahto viedä asioita sinnikkäästi eteenpäin tekivät vaikutuksen myös Espoossa hanketta koordinoivaan Iina Kallioon.
– Oli hienoa päästä viestimään jo tehdyistä päästövähentämisen toimenpiteistä suunnitelmien sijaan. Konkreettisia toimenpiteitä on rakentamisen työmailla toivottu, ja tämä hanke sai niistä kiitosta.
– Nykyaikainen yhteiskehittäminen yritysten kanssa toteutui, ja julkisen hankintalain hyväksymä ympäristöarvo-kriteeri antoi paremman mahdollisuuden resurssiviisauden toteuttamiseen urakkakilpailutuksessa.
Hankkeen aikana valmistui Espoossa muun muassa vihreä julkinen hankinta -konsepti, jolla päästään päästövähennysten aikaansaamisen ytimeen jo hankkeen suunnitteluvaihteessa.
– Päästölaskennan kehittäminen on myös erittäin tärkeää toimenpiteiden vaikuttavuuden osoittamiseksi sekä tasapuolisuuden turvaamiseksi kaikille alan toimijoille.
Kallio muistuttaa, että julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain noin 7 miljardia euroa. Miten paljon hyvää saataisiin aikaan, jos nämä hankinnat tehtäisiin ilmasto- ja resurssiviisaasti.
Teollisuusalueen resurssiviisasta kehittämistä
Turussa Blue Industry Parkin alueesta rakennetaan hiilineutraali ja resurssitehokas meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymä. Hankkeessa on konseptoitu hiilineutraalin työmaan, rakentamisen, tilojen käytön sekä yritysten toiminnan ratkaisuja.
Asiakkuuspäällikkö Vesa Erkkilä yritystoimintaa tukevasta Turku Science Parkista kertoo, että vaikka koronapandemia sotki suunnitelmia, tulevalle toiminnalle saatiin luotua pohjaa.
– Jos tätä hanketta ei olisi ollut, kaupunki todennäköisesti myisi hankkeen alueelta tontteja pala kerrallaan eikä aluetta päästäisi miettimään kokonaisuutena, Erkkilä sanoo.
Nyt meriteollisuudelle luotiin relevanttia ja ajanmukaista tietoa sekä mahdollisuuksia ratkaisuihin, jotka tukevat kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
– Haimme hankkeen aikana kokemuksia laajemminkin eri teollisuusalueilta ja otimme selvää, mikä on aiemmin mennyt hyvin ja mikä ei. Kaupungit jakoivat tietoa kokemuksistaan avoimesti.
Erkkilä muistuttaa, että hankkeen aikana synnytetty opas alueen hiilineutraalista ja resurssiviisaasta suunnittelusta ja toteuttamista on kaikkien käytettävissä ja sitä voivat hyödyntää muutkin kuin meriteollisuuden yritykset.
Projektipäällikkö Niina Ruuska Turun kaupungilta on erityisen iloinen siitä, että päästöttömästä työmaasta tuli yksi kaupunkirakentamisen keskeisistä kehittämishankkeista.
Hankkeen aikana nähtiin selvästi, kuinka raskas teollisuus kehittää vastuullisuuttaan – ja mikä parasta, oma-aloitteisesti.
Turussa hankkeen piloteista saatuja oppeja käytetään jatkohankkeessa, jossa klustereiden keskeisiä yrityksiä koulutetaan hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen.
Jos Ruuska saisi jatkorahoitusta, hän käyttäisi sitä viestimiseen: hienoon alkuun päässeistä kokeiluista pitäisi kertoa niin, että mukaan saataisiin lisää teollisuutta. Myöskään vastuullisuusrahoitus ei olisi pahitteeksi.
Lisää käytännönläheisiä koulutuksia
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tulevaisuusalusta Bastun työpajoissa on koottu yhteen yrittäjiä ja asiantuntijoita hankkeen hiilineutraaleilta yritysalueilta.
Turun yliopiston tutkija Essi Silvonen mieltää hankkeen ja hankerahoituksen ikään kuin yrityksen starttirahana. Sen avulla on tarkoitus osoittaa, onko jostakin ratkaisusta hyötyä ja jääkö se elämään.
Ja tämän hankkeen ratkaisuista on!
– Meillä oli hankkeen aikana avoimia ratkaisufoorumeita, joihin kaikki teemasta kiinnostuneet yritykset pääsivät mukaan. Se auttoi ajatusten leviämistä jo hankkeen alkuvaiheessa sekä avarsi näkemyksiä teemojen kehittämiseen.
Ratkaisufoorumeissa mukana olleilta yrityksiltä tullut palaute on ollut kiittävää, erityisen hyödyllisiksi on koettu käytännön vinkit.
Turun kaupunki pääjärjestäjänä yhdessä Turun yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa järjesti myös hiilineutraaliuden ja resurssiviisauden koulutuksen, johon osallistui eri alojen yrityksiä ja muita sidosryhmiä.
Silvonen toivoo, että koulutusta voidaan laajentaa ja tarjota yhä uusille yrityksille.
Kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta muiden mukana olleiden tavoin myös Silvosen mielestä tuossakin ajassa voidaan saada alku laajalle vaikuttavalle tekemiselle.
Teksti: Kirsi Riipinen
HNRY-hankkeen kehittämistä ja kaikkien vapaaseen käyttöön tarkoitetuista oivalluksista, joiden avulla kaupungit ja yritykset voivat uudistaa toimintaansa hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi, saat lisää tietoa ratkaisualustaltamme: https://hnry.fi/
