Vallilalaisen kerrostalon asumismukavuus kasvoi huomattavasti remonttien myötä. Energiaremontti toi taloyhtiöön uuden, yllättävän asukasprofiilin.
Vallilassa alkoi talvisin tulla vilu. Hämeentie 78:ssa sijaitsevan, 1960-luvulla rakennetun kerrostalon julkisivu alkoi olla tiensä päässä, ja asuntojen ikkunat vetivät pahasti talvella. Myös katutason liiketilojen koko seinän kokoiset ikkunat hohkasivat kylmää ja uhkasivat olla iso epämukavuustekijä yrittäjille.
Asumismukavuus oli ykkösasia. Taloyhtiön hallitus lähti valmistelemaan julkisivuremonttia, jonka yhteydessä ikkunat vaihdettiin lämpölaseiksi. Talon päätyihin tehtiin lämpörappaus.
Julkisivuremonttia seurasi jokunen vuosi myöhemmin linjasaneeraus eli kansan kielellä putkiremontti. Sen yhteydessä taloyhtiöön tehtiin myös lämmön talteenotto, joka ottaa taloyhtiön poistoilmasta lämmön talteen. Toinen konkreettinen ympäristöteko oli vettä säästävien vesikalusteiden käyttöönotto. Rakennukseen asennettiin myös kaapelit aurinkopaneeleja varten, jotka saatiin paikalleen muutama vuosi myöhemmin.
”Näin ison remontin yhteydessä oli viisasta tarkistaa muidenkin remonttien tarve ja ennakoida tulevaa”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Salminen. ”Ja totta kai remontit ovat myös ihan normaaleja talon ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä, jotka on vain pakko tehdä.”
Aurinkopaneelit olivat viisas investointi. Katolle sijoitetut 30 aurinkopaneelia tuottavat nykyisin huhti-syyskuussa parhaimmillaan koko talon kiinteistösähkön – ja ylikin. Ylimääräisen sähkön taloyhtiö pystyy myymään energiayhtiö Helenille.
Asumismukavuus parani joka suhteessa
Lämmön talteenotto ja ikkunoiden vaihto olivat Salmisen mukaan erittäin hyödyllisiä toimenpiteitä, joita jokaisen helsinkiläisen taloyhtiön kannattaisi harkita niin asumismukavuuden, rahansäästön kuin ilmastonkin nimissä.
Taloyhtiön yhteenlaskettu lämmönkulutus on nyt vain kolmasosan neljän vuoden takaisesta. Viime vuonna tämä näkyi yli 60 % pienempinä lämmityskuluina asukkaille. Hyvin suunnitellun remontin vuoksi taloyhtiö pystyi pitämään yhtiövastikkeet lähes samalla tasolla kuin ennen remontteja. Säästyneillä rahoilla suunnitellaan jo tulevia remontteja.
”Meillä oli autohallissa viherkatto ennen kuin kukaan muu oli edes keksinyt tehdä niitä”, Salminen hymyilee. ”Tämä oli edistyksellinen talo jo 60-luvulla.”
Salminen uskoo, että talon energiatehokkuuden parantaminen on nostanut taloyhtiön haluttavuutta myös uusien asukkaiden silmissä. Taloon onkin viime vuosina muuttanut nuorempia ihmisiä ja lapsiperheitä, joille energiatehokkuus on tärkeä kriteeri asuntoa ostaessa.
”Ympäristöystävällisyys on meille iso arvo”, painottaa Salminen. ”Haluamme, että talon arvo säilyy ja sen haluttavuus lisääntyy. Onneksi ympäristöystävällisyys ja asumismukavuus kulkevat kuitenkin usein käsi kädessä.”
Lue lisää, kuinka saat energiaremontin tehokkaasti aluille myös omassa taloyhtiössäsi. Haluatko toteuttaa energiaremontin Helsingissä? Ota yhteyttä puolueettomaan ja maksuttomaan Taloyhtiöiden energianeuvontaan tällä lomakkeella.