Arjen sähköautoilu

Sähköautoilu etenee vauhdilla Helsingissä. Vuoden 2021 lopussa Helsingissä oli noin noin 18 500 ladattavaa henkilöautoa, joista noin 4 400 oli kokonaan täyssähköisiä. Ladattavien autojen suhde kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin oli noin 8,5 prosenttia – ja tämä osuus kasvaa nyt voimakkaasti. Autoilijoiden asenne sähköautoja kohtaan on muuttunut nopeasti myönteisemmäksi: jo lähes puolet suomalaisista autoilijoista on harkinnut ladattavaan autoon siirtymistä.

Sähköautoilu on jo nyt toimiva tapa autoilla kestävämmin

Sähköautoilevien kaupunkilaisten mukaan koti- ja työpaikkalatauksella pärjää erinomaisesti arkiajossa. Enemmän ajava ja kantakaupungissa asuva voi hyödyntää kaupungin yli sataa julkista latauspistettä – näiden määrä kasvaa tulevina vuosina edelleen.

Sähköauto on myös tutkitusti ilmastoystävällisempi valinta kuin polttomoottoriauto. Sähköauton valmistaminen tuottaa vielä toistaiseksi enemmän ilmastopäästöjä kuin esimerkiksi tavallisen bensa-auton. Sähköauton edut tulevat kuitenkin esiin, kun päästöjä tarkastellaan auton koko elinkaaren ajalta. Tutkimukset osoittavat, että uusien sähköautojen elinkaaripäästöt ovat polttomoottoriautoja pienempiä riippumatta siitä, miten niiden käyttämä sähkö tuotetaan. Ilmastopäästöjen lisäksi sähköautoilu auttaa vähentämään ilmansaasteita ja ympäristömelua Helsingissä.

Koska suurin osa autojen päästöistä syntyy käytöstä, ei valmistamisesta, sähköauto tulee myös käytössä halvemmaksi kuin polttomoottoriauto – jopa alle viiden vuoden sisällä. Voit vertailla ajoneuvojen elinkaarisia kustannuksia Autokalkulaattorilla.

Helsinki tekee paljon liikenteen päästövähennysten eteen ja haluaa kannustaa kaupunkilaisia sähköautoiluun siirtymisessä. Kaupunki esimerkiksi antaa sähköautoille 50 prosentin pysäköintialennuksen. Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta on sähkökäyttöistä.

Helsingissä on kattava latausverkosto sähköautoille

Helsingin latausverkosto on Suomen laajimpia. Kaupungin tavoitteena on, että julkisten latauspisteiden osuus kaikista latauspisteistä Helsingissä olisi noin 10 prosenttia. Puolijulkiset ja yksityiset latauspisteet kattavat puolestaan noin 90 prosenttia latauspaikoista.

Sähköauton lataamisen logiikka eroaa polttomoottoriauton tankkauksesta: Sähköautoilijan kannattaa ladata autoaan aina, kun ei olla liikkeessä. Lataus kannattaa myös useimmiten lopettaa jo noin 80 prosentin kohdalla, sillä tämän jälkeen lataus hidastuu merkittävästi. Lataushybridin käyttäjälle auton lataaminen on ympäristön kannalta erityisen tärkeää, koska päästöt ovat korkeat, jos autoa ei ladata.

Kartta Helsingin latausverkosta

Asukaspysäköinti

Kaupungin katujen pysäköintipaikoilla on tällä hetkellä noin 100 julkista latauspistettä. Julkinen latausverkosto keskittyy kantakaupungin alueelle. Julkisilla latauspisteillä autot latautuvat uusiutuvalla tuulisähköllä. Latauspaikat ovat Helen Oy:n toteuttamia.

Julkista latausverkostoa laajennetaan asteittain julkisten latausasemien yleissuunnitelman mukaisille paikoille. Tänä vuonna kilpailutetaan 50 uutta latausasemaa, jotka toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Helsinki vuokraa katutilaa kilpailutuksen voittaneen toimijan käyttöön, joka toteuttaa latauspisteet ja tarjoaa kaupunkilaisille latauspalveluita.

Määränpäälataus

Latauspaikkoja löytyy runsaasti myös kauppakeskuksista, liikuntapaikoista ja parkkihalleista. Esimerkiksi Triplassa, Redissä ja Vuosaaren Columbuksessa on yhteensä yli 500 latauspistettä. Latausmahdollisuuksia löytyy myös Helsingin jäähallien ja Urheiluhallit Oy:n toimipisteiden yhteydestä: 13 kohteessa on yhteensä yli 45 latauspistettä. Useista parkkihalleista erityisesti Helsingin keskustassa löytyy ainakin yksittäisiä latauspisteitä pidempään tai lyhyempään pysäköintiin.

Autoaan voi ladata myös liityntäpysäköinnin yhteydessä. Helsingissä latauspaikkoja on yhteensä seitsemässä kohteessa: Kulosaaren, Puotilan ja Siilitien metroasemilla, Malminkartanon liityntäpysäköinnissä, Pukinmäen liityntäpysäköinnissä, Puistolan liityntäpysäköinnissä ja Oulunkylän torilla.

Matkailijoille löytyy lukuisia latausmahdollisuuksia kaupungin nähtävyyksien ja vierailukohteiden läheltä. Esimerkiksi Korkeasaareen matkaajat voivat ladata autoaan Mustikkamaan latauspisteissä. Linnanmäellä kävijöille puolestaan löytyy latauspaikkoja muun muassa Vallilan pysäköintihallista, Messukeskuksesta ja Triplasta. Sähköautojen lataus onnistuu myös laivamatkojen aikana Länsisataman Satamaparkkitalossa.

Suurteholataus

Helsingistä löytyy myös suurteholatauspisteitä eli niin sanottuja pikalatauspisteitä. Niissä voi ladata auton tyhjän akun täyteen jopa puolessa tunnissa. Suvilahden voimalan vieressä Sörnäisten rantatieltä löytyy kaksi 150 kilowatin suurteholatauspistettä. Myös Vuosaaren Columbus-kauppakeskuksesta löytyy 50 kilowatin pikalatausasemia.

Taloyhtiöt ja työpaikat

Palveluntarjoajien ylläpitämän latausverkoston lisäksi taloyhtiöt ja työpaikat ovat tärkeitä latauspaikkoja. Suurin osa latauksista tehdään kotona yön yli ladaten tai työpäivän aikana. Latauspisteiden rakentamiseen saa avustusta ARA:lta. Helsinki ja HSY tarjoavat taloyhtiöille myös maksutonta neuvontaa latauspisteiden rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisää vinkkejä arjen sähköautoiluun

Sähköauton valinta (Motiva)

Sähköauton lataus (Motiva)

Sähköautojen latauspisteitä taloyhtiöön (Motiva)

Webinaari latauspisteiden rakentamisesta taloyhtiöihin (Motiva)

Helsingin jäähallien ja Urheiluhallit Oy:n latauspaikat

Opas sähköauton lataamiseen julkisilla latauspisteillä (Virta)

Kannustimet ja etuudet

Sähköauton hankintatuki 2000€ (Traficom)

50 % pysäköintialennus sähköautoille Helsingissä

Avustus latauspisteiden rakentamiseen taloyhtiöille (ARA)

Maksutonta neuvontaa latauspisteistä kerrostaloyhtiöille

Maksutonta neuvontaa latauspisteistä pientaloyhtiöille (HSY)

Ympäristö- ja elinkaarivaikutukset

Liikenteen ympäristövaikutukset Helsingissä

Autokalkulaattori - vertaile ajoneuvojen päästöjä ja kustannuksia (Suomen Ilmastopaneeli)

Sähköauton ympäristövaikutukset ja kierrätys (Motiva)

Kansallinen akkustrategia

Akkujen kestävyys ja kierrätys (VTT)

Tulevaisuuden akkuekosysteemi (Sitra)