Kierrätyskasvualustat
Kierrätysmaiden käyttö kasvualustoissa Helsingin kaupungin puisto- ja katuhankkeissa
Helsingin kaupungin kierrätysmaiden käyttöä ohjaa neljä pääperiaatetta: massatasapaino, maa-ainesten kierrätys muun muassa kasvualustoissa, ekologinen monimuotoisuus ja kaivamattoman maan periaate. Kasvualustasuunnittelun lähtökohtana on tarjolla olevien lähtömateriaalien selvittäminen ja tavoiteltu kasvillisuus. Lähtömateriaalina voidaan käyttää hankkeen paikallista maaperää, Helsingin kaupungin varastoituja maa-aineksia tai tuotteistettua kasvualustaa. Kierrätykseen voivat sopia sekä elolliset pintamaat että syvemmältä saatavat kaivumaat. Rakennusten purkujätekin voi soveltua käytettäväksi kasvualustoissa, jos jätteessä ei ole käyttöä rajoittavia haitta-aineita. Esimerkiksi tiilimurskaa hyödynnetään jo viherkatoilla ja betonimurskeen avulla voidaan rakentaa ns. ”kalkkiniittyjä”.
Kiertotalouden edistäminen kasvualustan tuotannossa edellyttää riittävästi paikkoja, joissa maita voi välivarastoida ja käsitellä valmistusta varten. Helsingin kaupungin kierrätyskasvualustat tehdään Staran hallinnoimilla Kivikon käsittelykentällä sekä Talin multatarhalla.
Rohkeaa suunnittelua laadusta tinkimättä
Ida Aalbergin puistoa kunnostettiin kierrätysmailla. Pintamaista kehittyvää kasvillisuutta on tarpeen seurata ylläpidon aikana. Ylempi kuva kesäkuu 2014 ja alempi kuva kesäkuu 2015. (valokuvat: Aino-Kaisa Nuotio)
Osana laajempaa Helsingin kaupungin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämis- ja toimenpideohjelmaa laadittiin suunnitteluohje kierrätysmaiden käytöstä kasvualustoissa. Ohje on julkaistu Helsingin kaupungin kaupunkitilaohjeessa. Suunnitteluohjetta edelsi vuonna 2016 selvitys pintamaiden hyötykäytöstä.
Suunnitteluohjeen tarkoituksena on ohjata puistojen ja katujen rakentamista sellaiseen kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, joka on mahdollista nykyisen lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen taustalla olevan EU-lainsäädännön (esimerkiksi lannoitevalmisteita koskevat asetukset sekä nitraattidirektiivi ja puhdistamolietedirektiivi) sekä muun kasvualustoja käsittelevän lainsäädännön puitteissa. Lainsäädännön paikallisesta tulkinnasta on käyty keskusteluja valvovan viranomaisen kanssa. Ohjeessa todetaan, että esitetyt mallit ja ideat eivät ole kaikin osin kansallisen, hyvää rakentamistapaa kuvaavan InfraRYL:in mukaisia. Kierrätysmaiden käytön kehittäminen edellyttää rohkeutta tehdä itsenäisiä suunnittelupäätöksiä, jotka perustuvat kohdealueen perusteelliseen tuntemukseen.
Kierrätyskasvualustana toteutetut ratkaisut ovat monimuotoisia, ja jokaiseen kohteeseen laaditaan yksilöllinen ratkaisu. Ratkaisut voivat perustua nykyisen maaperän säilyttämiseen, maa-aineksen ja sen kasvillisuuden siirtoon, maa-aineksen käyttöön perusmaana tai kasvualustavalmistuksen raaka-aineena. Parhaiten kierrätyskasvualustat sopivat vaatimattomien nurmikoiden, nurmien ja niittyjen sekä metsitysten perustamiseen, mutta niitä voidaan hyödyntää myös puuvartisten kasvien istutusalustoissa.
Suunnitteluohjeessa on esimerkkipiirustuksia ja -työselityksiä suunnittelijan avuksi ja ohjeistusta työnaikaisen viherrakenteen hoitoon ja ylläpitoon. Esimerkiksi rakennusalueella työskentely ei saa tiivistää talteen otettavaa maa-ainesta. Pintamaiden poisto ajoitetaan ja suunnitellaan niin, etteivät työkoneet tiivistä maata. Lisäksi massojen hallintaa varten massatalouslaskelmataulukkoa on täydennetty pintamailla. Kierrätettävien maa-ainesten laatu tutkitaan jo suunnitteluvaiheissa tarkoitusta varten laaditun näytteenotto-ohjeen ja lomakkeen avulla. Haitallisten aineiden tai materiaalien lisäksi talteen otettavat maat eivät saa sisältää Helsingin kaupungin alueella haitallisia vieraslajeja. Helsingin kaupunki ylläpitää vieraslajirekisteriä, johon kerätään havaintoja vieraslajiesiintymistä. Torjuntamenetelmiä kehitetään ja vieraslajien esiintymisalueiden maiden käsittelyä tullaan kaupungilla ohjeistamaan erikseen.
Tavoitteena toimintatapojen vakiinnuttaminen
Toimintatapa kierrätysmaiden hyödyntämisessä kasvualustoissa on tarkoitus vakiinnuttaa kolmen vuoden sisällä. Seurantatietoa massamääristä saadaan jatkossa nykyistä helpommin, kun massataulukoihin on sisällytetty pintamaat ja taulukoihin tallennettu tieto saadaan helppokäyttöisempään digitaaliseen ympäristöön.
Yhteydenotot:
Mikko Suominen
Massakoordinaattori
Kaupunkiympäristö /Helsingin kaupunki