16.6.2021

Taloyhtiöklubista vauhtia kerrostalon energiaremontille

Teksti ja kuvat: Petja Partanen
Katajaharjuntie 15:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen taloyhtiön katolla aurinkopaneeleiden edustalla.

Ennen 1960-luvun kerrostalo Helsingin Lauttasaaressa lämpeni kaukolämmöllä, nyt poistoilman lämmöntalteenoton,  maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmällä. Moni muukin Katajaharjun Taloyhtiöklubin jäsen suunnittelee samaa. 

Yli 50-vuotiaan talon lämmitysjärjestelmän peruskorjaus tietää osakkaille väistämättä rahanmenoa. Toisaalta se on myös erinomainen mahdollisuus päivittää talon tekniikka sekä ympäristöä että rahaa säästäväksi.

Katajanharjuntie 15:n työmaakyltti lupaa, että älykäs poistoilman lämmöntalteenotto ja maalämpöjärjestelmä pudottavat lämmityksen hiilidioksidipäästöjä kokonaista 76 prosenttia vanhaan kaukolämpöjärjestelmään verrattuna. Päästövähennys vastaa lähes 400 000 kilometrin autoilua.  Vaikutus on siis sama kuin talon jokainen asuntokunta vähentäisi vuotuista autoiluaan 15 700 kilometrillä.

”Ilmanvaihdon poistopuhaltimet ja kaukolämmön lämmönvaihtimet olivat vuonna 1969 rakennetussa talossa vaihtokunnossa”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen hankkeen lähtötilanteesta.

Öljystä ilmastoystävällisiin ratkaisuihin

Talo on alun perin lämmennyt öljyllä. Nyt rakennustelineiden vierustan tiilipiippu on muisto menneestä. Ennen savukaasut virtasivat siitä taivaalle, nyt poistoilmasta talteen napattu lämpö virtaa piipun kuvetta takaisin lämmönjakohuoneeseen.

Katolla Tarvainen esittelee uutuuttaan kiiltäviä kahta lämmöntalteenottokonetta.

”Tämä on aika paljon fiksumpi ratkaisu kuin puhaltaa lämmitetty poistoilma taivaalle”, Tarvainen huomauttaa.

Kesäkaudella pelkkä poistoilman hukkalämpö riittää talon ja käyttöveden lämmitykseen. Kun ilmat viilenevät, lisää lämpöä saadaan pihan maalämpökaivoista.

Osana energiaremonttia katolle asennettiin myös aurinkopaneelit, joiden tuotannosta merkittävä osa menee lämmönjakohuoneeseen ilmestyneen lämpöpumpun sähkönkulutukseen.

”Kesällä aurinkosähköä riittää asukkaillekin”, Vesa Tarvainen kertoo.

Kurkistamme vielä talon lämmönjakohuoneeseen, joka on täynnä uutuuttaan kiiltävää tekniikkaa. Putket tuovat maasta ja katolta kerätyn lämmön lämpöpumpulle, ja seinälle kiinnitetty invertteri muuttaa aurinkopaneelien keräämän tasasähkön vaihtovirraksi talon käyttöön.

Taloyhtiöklubilaiset seuraavat perässä

Tärkeä tukijalka energiaremontille on ollut Katajaharjun Taloyhtiöklubi, joka on alueen taloyhtiöiden hallitusten yhteistyöfoorumi. Mukana toiminnassa on 25 taloyhtiötä edustaen suurinta osaa Katajaharjun alueen kiinteistöistä. Taloyhtiöklubitoiminnan isä Kimmo Karvinen toimii naapuriyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Useimmissa alueen taloyhtiöissä energiaremontti on ajankohtainen asia, joten maalämpöjärjestelmät ovat olleet kestopuheenaihe taloyhtiöiden hallitusten lähes kuukausittaisissa kokoontumisissa.

Katajaharjuntie 15 ehätti edelläkävijäksi maalämpöjärjestelmän hankinnassa. Nyt moni naapuruston taloyhtiöistä suunnittelee samaa. Tarvainen onkin päässyt tuon tuosta esittelemään hankkeensa etenemistä Taloyhtiöklubin kokoontumisissa.

Taloyhtiöklubin toimintaan kuuluu jo satoja taloyhtiöitä

Parissa vuodessa Lauttasaaressa alun perin syntynyt Taloyhtiöklubi-toimintamalli on levinnyt myös muualle Helsinkiin sekä Espooseen ja Vantaalle kaupunkien yhteisen Taloyhtiöklubi-pilottihankkeen muodossa.  Kaikkiaan toimintaa on jo yhdeksällä alueella ja mukana on jo yli 300 taloyhtiötä. Taloyhtiöklubi-toiminnan päätavoite on ohjata ja tukea asunto-osakeyhtiöitä energiansäästötoimiin ja energiaremonttien käynnistämiseen.

Vauhtia energiaremontti sai myös HSY:n Ilmastoinfon Energiaeksperttikurssilta, jolle Vesa Tarvainen osallistui syksyllä 2019.

”Oli paljon luottavaisempi mieli lähteä tekemään energiaremonttia, kun kurssilla oli syntynyt kokonaiskäsitys siitä mitä oikein olemme tekemässä”, Tarvainen kertoo ja suosittelee osallistumaan energiaeksperttikurssille.

Maalämpö korvasi kaukolämmön

Asukkaat eivät talon irtautumista kaukolämpöverkosta edes huomanneet. Tarvainen kertoo, että alun perin kaukolämpö oli tarkoitus jättää kylmien kausien lämmönlähteeksi lämmöntalteenoton rinnalle:

”Se olisi kuitenkin edellyttänyt kalliin lämmönvaihtimen uusimista ja kaukolämmön perusmaksut olisivat juosseet entiseen tapaan.”

Kaikki energiaremontin loppusuoralle valitut kolme tarjoajaa suosittelivatkin kaukolämmön sijasta maalämpöä.

Kun tarjoukset olivat pöydällä, teki Vesa Tarvainen vertailulaskelman niiden elinkaaren aikaisista säästöistä. Smart Heating ei ollut alkuinvestoinniltaan halvin, mutta elinkaaritarkastelu paljasti sen taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi.

Lähtötilanteessa 24 asunnon taloyhtiön vuotuinen lämmityslasku on ollut noin 30 000 euroa. Järjestelmän lopulliset säästöluvut selviävät ensi lämmityskaudella, mutta selvää on, että hukkalämmön talteenotto kannattaa. Järjestelmän etävalvonta näyttää, että ennen huoneenlämpöisenä ulos puhallettu poistoilma on nyt alle 10-asteista.

Plussaa on sekin, että nykytekniikka on kompaktia. Nyt lämmönjakohuoneeseen saatiin lohkaistua hallitukselle oma pieni kokoushuone.

Yhtiökokouksessa luottamus ratkaisee

Hyvin valmisteltu hanke oli helppo esitellä yhtiökokoukselle. Aiemmat katto- ja julkisivuremontit sekä pihan uusiminen olivat sujuneet kivuttomasti.

”Osakkailla oli sellainen luottamus, että jos hallitus jotain esittää, ei se ihan huono juttu voi olla”, Tarvainen kertoo.

Huolenaiheitakin asukkailla oli, esimerkiksi lämmön riittävyys.

”Kävimme vielä erikseen läpi, että asunnot pystytään lämmittämään +23 asteeseen kovimmillakin paukkupakkasilla”, Tarvainen tarkentaa.

Kun ylimääräinen yhtiökokous näytti hankkeelle vihreää valoa, päästiin töihin.

Rahoitus kiinnostaa

Kerrostalojen maalämpöinvestoinnit ovat vielä varsin harvinaisia, mutta kiinnostusta taloyhtiöissä on. Kun Tarvainen kertoi hankkeesta pääkaupunkiseudun ja Tampereen energiaeksperttien verkostotapaamisessa, oli linjoilla kymmeniä eksperttikurssin käyneitä. Esityksen jälkeen Teamsin chat oli pullollaan kysymyksiä. Esimerkiksi hankkeen rahoitus kiinnosti.

”Yhtiö otti pankista tavallisen lainan, jota lyhennetään ihan vain hoitovastikkeilla. Otimme sellaisen lainan, että vastike pysyi entisellään”, Tarvainen selvittää kiinnostuneille.

Alustavissa laskelmissa takaisinmaksuaika oli 15 vuotta, mutta hankkeen saaman ARA:n energia-avustuksen ansiosta osakkaat pääsevät nauttimaan kustannussäästöistä täysimääräisinä paljon tätä nopeammin.

”ARA-tukea voi meidän kaltainen talo saada enintään 4000€/asunto. Me saimme melko lailla maksimimäärän”, Vesa Tarvainen iloitsee.

Energiasivistystä ja oma valvoja

Moni 1960-70-lukujen taloyhtiö miettii parhaillaan energiatehokkuuden parantamista. Mitkä ovat edelläkävijän neuvot? Tarvainen neuvoo hankkimaan aluksi jonkin verran talotekniikan sivistystä:

”Ei meidänkään hallituksellamme aiemmin ollut syvällistä ymmärrystä siitä, miten talo lämpiää tai ilma vaihtuu.”

Nykyään Tarvainen puhuu kerrostalon ilmanvaihdosta ja eri lämmitysjärjestelmistä kuin koulutettu alan ammattilainen.

”Energiaeksperttikurssi oli tähän hyvä startti”, Tarvainen vinkkaa. Hyvää tietämystä ja vinkkejä on kertynyt myös Taloyhtiöklubin kokoontumisista, joissa on vieraillut esimerkiksi energia-avustuksia jakavan ARA:n ja alan yritysten asiantuntijoita.

Hyväksi käytännöksi on osoittautunut myös taloyhtiön energiaremonttiin palkkaama oma valvoja, joka tarkastaa tekniikan ja laatii valvontamuistiot.

”Aiemmissa remonteissa olemme huomanneet, että se kannattaa, vaikka se muutaman tonnin maksaakin”, Vesa Tarvainen toteaa.

Kun perussivistys on hankittu, ei hankkeen puuhamies ole kokenut energiaremonttia vaikeana:

”Yllättävän selkeä hanke tämä on ollut.”

 

Energiaa Katajaharjuntie 15 -taloyhtiö kerää katolta aurinkopaneelien ja poistoilman lämmöntalteenoton avulla, maan alta taas pihan maalämpökaivoista. Lämmönjakohuoneen tekniikka uusittiin täysin. Lämpöpumppu hyödyntää aurinkosähköä ja jalostaa kerätyn lämmön patteriverkkoon ja käyttöveden lämmitykseen sopivaksi.

Näin parannettiin Katajaharjuntie 15 -taloyhtiön energiatehokkuutta

Kevät 2019 Lauttasaaren Katajaharjussa käynnistyy pääkaupunkiseudun ensimmäinen Taloyhtiöklubi, naapuruston 25 taloyhtiön oma yhteistyöelin.

Syksy 2019 Vesa Tarvainen käy HSY:n Ilmastoinfon energiaeksperttikurssin. Pohjatietoa hankittuaan taloyhtiön hallitus päättää edetä energiaremontissa.

Talvi 2020 Hallitus pyytää alustavat tarjoukset, teknologiaksi valikoituu poistoilman lämmöntalteenotto ja maalämpö.

Toukokuu 2020 Hanke esitellään yhtiökokoukselle.

Syyskuu 2020 Toteuttajaksi valittu urakoitsija ja hallitus esittelevät hankesuunnitelman, ylimääräinen yhtiökokous tekee investointipäätöksen.

Joulukuu 2020 Valmistelevat työ alkavat, tilat tyhjennetään.

Helmikuu 2021 Maalämpökaivojen poraukset tontilla.

Toukokuu 2021 Projekti otetaan vastaan. Tulevaisuudessa lämmitysjärjestelmälle ja ilmanvaihdolle tehdään vielä perussäädöt ja järjestelmän toimintaa seurataan.

Helsingin kaupungin energia-asiantuntijat tarjoavat ilmaista neuvontaa helsinkiläisille taloyhtiöille. Tutustu palveluun tästä.

Asutko Taloyhtiöklubin pilottialueella? Katso lisää tietoa Taloyhtiöklubin toiminnasta tästä.

Ota sinäkin oppia ilmaiselta energiaekspertti-kurssilta. Liity mukaan tästä.

Viimeisimmät artikkelit