Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – toinen betonirunkoisena ja toinen puurunkoisena. Tavoitteena oli toteuttaa hanke, jossa pystytään aidosti vertaamaan betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa sekä käyttöönoton jälkeen.
Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi.
Kun elinkaaripäästöjä tarkasteltiin sadan vuoden aikajänteellä, kolme neljäsosaa kaikista rakennushankkeen päästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta ja puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia betonirakenteista pienemmät.
Kun taas tarkasteltiin vain rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, olivat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät. Päästöjen suhteellinen ero riippuu siis siitä, mille aikajänteelle päästöt lasketaan ja huomioidaanko käytönaikainen energia ja materiaalien kuljetus, uusiminen ja loppukäsittely elinkaaripäästöissä.
Vertailuhankkeen laskelmissa ei otettu huomioon rakennuksien hiilikädenjälkeä, eli paljonko käytetyt materiaalit sitovat hiiltä. Arvioiden mukaan puutuotteisiin varastoituu 50 vuoden ajaksi hiilivarasto, joka vastaa noin puolta rakennusmateriaalin ilmastopäästöistä.
Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi myös rakentamisen ja asumisen päästöjä on pienennettävä merkittävästi ja siksi myös rakennusmateriaalien vertaileminen on tärkeää. Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet kaikista vuosittain tuotetuista materiaaleista.
Betoni nopeampi suunnitella, puu nopeampi rakentaa
Hankkeessa vertailtiin myös puu- ja betonirakenteisten talojen suunnitteluun ja rakentamiseen kulunutta aikaa, kuivumista sekä asumisviihtyvyyttä. Suunnitteluaika oli betonissa 30 prosenttia nopeampi. Ero selittyy pääosin sillä, että betonielementtien suunnittelusta ja käytöstä on kertynyt viidenkymmenen vuoden kokemus, kun taas puukerrostalot elementteineen täytyy mallintaa rakentamista varten.
Rakentamiseen käytetty henkilötuntimäärä oli molemmissa kohteissa sama, vaikka puurakentaminen oli ajassa 33 prosenttia nopeampaa, kun rakenteiden kuivumista ei tarvitse odottaa. Betonin täydellinen kuivuminen kestikin vielä yli kaksi vuotta asukkaiden sisään muuton jälkeen.
Asukastyytyväisyydessä ei eri materiaaleista rakennettujen talojen välillä ollut merkittäviä eroja, vaan asukkaat molemmissa kohteissa olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä asuntoihinsa. Ongelmia koettiin lähinnä lämpötilansäätelyn ja ilmanvaihdon osalta samalla tavalla, mutta kesällä sisälämpötila koettiin liian korkeaksi puutalossa hieman betonitaloa useammin.
Lähes identtiset kohteet Kuninkaantammessa
Helsingin kaupunki varasi kehittämishanketta varten Kuninkaantammen alueelta tontit, joille toteutettiin lähes identtiset betoni- ja puurunkoiset passiivienergiakerrostalot vuosien 2017-2018 aikana. Asuntojen määrä ja huoneistotyyppijakauma taloissa on miltei sama ja kummankin lämmitetty nettopinta-ala on noin 4500 neliömetriä. Kumpaankin kohteeseen sisältyy kaksi asuintaloa, oma piharakennus sekä yhteinen autohalli ja sen päällä oleva pihakansi.
Kohteiden välillä pystyttiin vertailemaan suunnittelussa ja rakentamisessa käytettävää aikaa, työmaalla käytettäviä työntekijätunteja, rakennuksien aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja käyttöönoton jälkeistä rakenteiden kosteuksien muutoksia, sekä asukastyytyväisyyttä. Käytönaikaista hiilijalanjälkeä seurattiin kaksi vuotta.
Hankkeen toteutti Rakennusliike Arkta Reponen Oy ja rakennuttajina olivat Yrjö ja Hanna -säätiö betonikerrostalojen ja A-Kruunu Oy puukerrostalojen osalta. Hankkeessa rakennettiin yhteensä 118 asuntoa.
Hiilijalanjälkilaskelmat teki Bionova. Kosteudenhallintatutkimuksen sekä asiakastyytyväisyysmittaukset toteutti VTT. Koko raportin liitteineen voit lukea Kehittyvä kerrostalo -ohjelman sivuilta: https://www.hel.fi/kanslia/kehittyva-kerrostalo-fi/hankkeet/puu-ja-betonirakentamisen-vertailu
Kehittyvä kerrostalo
Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja uusia yksilöllisiä ratkaisuja yhteistyöllä. Kehittyvä kerrostalo -ohjelma on perustettu vuonna 2009 ja siinä on tähän mennessä ollut mukana kolmisenkymmentä hanketta.
Ohjelma tarjoaa rakennuttajille tilaisuuden kokeilla uutta ja saada kaupungin asiantuntijoiden sparrausta kehitystyöhön. Ohjelma tarjoaa myös näkyvyyttä kehittämishankkeelle. Asukkaille ohjelma tarkoittaa uusia asumisen vaihtoehtoja ja esimerkkejä kerrostaloasumisen laadun parantamiseen.
Kehittyvä kerrostalo -ohjelma hel.fi-sivustolla: https://www.hel.fi/kanslia/kehittyva-kerrostalo-fi