Yhteisellä matkalla maailman parhaaksi

Sitoumukset

Uusiutuvan energian osuus koko VR-konsernin energiankulutuksesta on yli 70 % vuonna 2020.

Parannamme rautatiematkustajaliikenteen ja -logistiikan energiatehokkuutta 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä vuoteen 2012 verrattuna. Tavoitteena rautatiematkustajaliikenteelle 0,36 MJ/henkilökilometri ja rautatielogistiikalle 0,16 MJ/tonnikilometri.

Saavutukset

Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus oli 71 % eli tavoite saavutettiin.

Ympäristölupaustavoite (2013–2020) energiatehokkuuden parantamiseksi 20 prosentilla saavutettiin jo vuonna 2019, mutta erityisesti matkustajamäärien dramaattinen vähentyminen covid-19-pandemian vuoksi vuonna 2020 vaikutti energiatehokkuuteen. Junaliikennettä ei kuitenkaan supistettu vastaavasti, jotta turvavälit olisi helpompi säilyttää matkan aikana. Tavaraliikenteessä vaikutukset jäivät pienemmiksi. Matkustajaliikenteessä energiankulutus nousi 48 prosenttia arvoon 0,49 (0,33) MJ/ henkilökilometri. Rautatielogistiikassa suhteellinen energiankulutus pysyi samalla tasolla ja oli 0,16 (0,16) MJ/ tonnikilometri.

Sitoumukset

• Uusiutuvan energian osuus koko VR-konsernin energiankulutuksesta on yli 70 % vuonna 2020.
• Parannamme rautatiematkustajaliikenteen ja -logistiikan energiatehokkuutta 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä vuoteen 2012 verrattuna. Tavoitteena rautatiematkustajaliikenteelle 0,36 MJ/henkilökilometri ja rautatielogistiikalle 0,16 MJ/tonnikilometri.

Saavutukset

• VR-konsernin käyttämästä energiasta 67 % oli lähtöisin uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2018 luku oli 66 %. Kaikki VR Groupin Suomen toimintojen käyttämä sähkö on tuotettu vesivoimalla.
• Junaliikenteen energiatehokkuus parani vuoden 2019 aikana. Matkustajaliikenteessä energiankulutus laski peräti 8 prosenttia arvoon 0,33 MJ/hkm. Rautatielogistiikassa suhteellinen energiankulutus pysyi vuoden 2018 tasolla 0,16 MJ/ tkm. Ympäristölupaustavoite (2013–2020) energiatehokkuuden parantamiseksi 20 prosentilla on saavutettu.
• Pohjolan Liikenne hankki HSL-liikenteeseen Leppävaaraan ja Keravalle yhteensä 30 sähköbussia syksyllä 2019, ja alkuvuodesta 2020 määrä on kasvanut vielä viidellä. Pasilan uudelle varikolle on tehty valmiudet laajamittaiseen sähköbussien käyttöönottoon.
• Loppuvuodesta 2019 VR päätti kompensoida kiskobussien ja Kolarin yöjunien polttoainepäästöt. Rataverkon sähköistämättömyyden vuoksi näillä reiteillä ei ole mahdollista ajaa uusiutuvalla sähköllä. Lisäksi VR kompensoi matkustajajunaliikenteen käyttämän sähkön ja dieselin tuotannosta sekä matkustajajunaliikenteen vaihtotöistä ratapihoilla aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Kompensaatio toteutetaan investoimalla kahteen päästöjä vähentävään ja hiilinieluja lisäävään Gold Standard -sertifioituun vapaaehtoisen päästökaupan projektiin

Sitoumukset

• Uusiutuvan energian osuus koko VR-konsernin energiankulutuksesta on yli 60 % vuonna 2020.
• Parannamme rautatiematkustajaliikenteen ja -logistiikan energiatehokkuutta 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä vuoteen 2012 verrattuna. Tavoitteena rautatiematkustajaliikenteelle 0,36 MJ/henkilökilometri ja rautatielogistiikalle 0,16 MJ/tonnikilometri.

Saavutukset

• VR-konsernin käyttämästä energiasta 66 % oli lähtöisin uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2017 luku oli 67 %. Alkuperäistä uusiutuvan energian tavoitettaan VR Group on kiristänyt 70 prosenttiin (v. 2020 mennessä). Rautatiematkustajaliikenteen energiankulutus oli 0,36 MJ/hkm ja tavaraliikenteen 0,16 MJ/tkm.
• Työtä energiatehokkuuden parantamiseksi jatkettiin sekä kiinteistöissä että junaliikenteessä. Junaliikenteen energiatehokkuushanke jatkuu edelleen ja sen edistämisestä on tehty sopimus Väyläviraston kanssa. Ylivieskaan aloitettiin tankkauspaikan rakentaminen, joka mahdollistaa sähkövedon osuuden kasvattamisen ja sitä kautta parantaa energiatehokkuutta. Lisäksi otettiin käyttöön energiatehokkaita Sr3-vetureita, ja lähiliikenteen kuljettajille koulutettiin energiatehokasta ajotapaa.
• Myös kiinteistöissä tehtiin useita energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä, mm. jatkettiin kiinteistöjen etävalvonnan, energiankulutusseurannan ja rakennusautomaatiojärjestelmän kehittämistä. Lisäksi kasvatettiin automaatiojärjestelmästä kerättävän tiedon määrää ja tehostettiin sen analysointia.