Joka toinen matkailija haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, ja kolme neljästä matkailijasta on entistä kiinnostuneempia kestävyydestä. Kaksi kolmesta matkailijasta odottaa matkailualalta nykyistä enemmän kestävää tarjontaa. Matkailualan hiilijalanjäljen laskenta helpottuukin tulevaisuudessa, sillä alalle kehitetään tuoreessa hankkeessa oma laskuri.
Projektipäällikkö Jonna Pitkänen Helsingin kaupungilta esittelee taustaa hankkeelle, jonka tarkoituksena on ollut auttaa matkailualaa kohti vähähiilisempää toimintaa. Hiilikysymys on tärkeä osa kestävää matkailua.
EU-rahoitteinen hanke on nimeltään 6Aika: Carbon NeutralTourism (CNT) ja siinä Helsingin ja Turun kaupungit, Visit Tampere ja Forum Virium Helsinki ovat yhdessä matkailutoimijoiden kanssa kehittäneet keinoja alan hiilineutraaliuden ja energiatehokkuuden edistämiseksi.
Matkailun ikioma laskuri
Jotta hiilineutraalisuus voitaisiin saavuttaa ja energiatehokkuutta parantaa, pitää tietää, mistä päästöt ja energiahukka syntyvät.
– Etenkään pienillä matkailualan toimijolla ei itsellään ole valmiuksia tiedon keräämiseen. Mutta samalla myös meille hankkeessa mukana oleville kaupungeille haluttiin saada parempi ymmärrys oman alueen kestävän matkailun tilasta, Pitkänen kertoo.
Kaupungeilla on omat hiilineutraaliustavoitteensa, ja jotta niihin päästään, mukaan tarvitaan kaikki, niin elinkeinoelämä kuin asukkaat. Konkreettisena keinona hanke lähti synnyttämään työkalua hiilijalanjäljen laskentaan.
Googlaamalla hiilijalanjälkilaskureita löytyy tuhansia, mutta Pitkäsen mukaan satunnaisesti löydetyistä laskureista ei tiedä, miten niitä pitäisi käyttää, mitä tulos varsinaisesti kertoo tai miten laskurin tietoja voisi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä.
Lisäksi hankkeessa haluttiin synnyttää nimenomaan matkailualan oma laskuri. Sen tuli olla laadukas, luotettava sekä tuottaa vertailukelpoista dataa. Hankkeen yksi nerokkuuksista on ollut laaja yhteiskehittäminen, sillä yksin ei olisi päästy näin pitkälle. CNT liittoutui Lapin liiton Välkky-hankkeen kanssa, ja kahdessa eri hankkeessa päästiin tavoittelemaan vaikuttavia konkreettisia tuloksia.
Välkky on kehittänyt niin ikään mittareita hiilijalanjäljen mittaamiseen. Laskurin esiaste oli jo käytännössä synnytetty, mutta siihen tarvittiin toimintamalli ja käyttöliittymä sekä ”kotipesä” eli alusta, jossa alan toimijat voivat käyttää laskuria ja jossa sitä voidaan kehittää edelleen. Ja tällainen saatiin, sillä hankkeen tuotos jatkaa elämäänsä valtakunnallisen matkailualan asiantuntijan Visit Finlandin huomassa.
”Alalle erittäin tervetullut”
Yksi laskurin aktiivinen yhteiskehittäjä on ollut Särkänniemen huvipuisto Tampereella. Särkänniemen tietohallintopäällikkö TuulaSalminen kertoo laskurin tulevan matkailualalle tarpeeseen.
– Laskuri on helppokäyttöinen ja toivon, että saamme sen varsinaiseen käyttöömme ensi vuoden aikana. Tarkoituksemme on kehittää hiilijalanjäljen laskentaamme samalla uudella tavalla, Salminen kertoo.
Särkänniemessä on tehty hiilijalanjäljen laskentaa jo aiemmin, Salmisen sanoin enemmän ja vähemmän onnistuneesti ja kirjavin menetelmin vuodesta 2011 alkaen. Hiilijalanjäljen laskentaa aiotaan nyt viedä eteenpäin siten, että mukaan otetaan myös kävijöiden saapumisten hiilijalanjälki. Sitä selvitetään muun muassa asiakaskyselyjen ja mobiilisovelluksen avulla.
Kuvateksti:Kuva Dashboardista näyttää, kuinka yritys saa havainnollistettua tiedot omanhiilijalanjälkensä syntymisestä.
Salminen mainitsee laskurin hienona ominaisuutena sen visuaalisuuden, sillä laskurin saamia tuloksia päästään esittämään helposti ymmärrettävinä graafeina.
– Pelkkä hiilidioksidin lukema on monelle aika epäselvä asia: mitä ihmettä se tarkoittaa? Kun sen sijan pääsemme vertailemaan lukemaa arkipäiväisiin asioihin, lukema on helpompi ymmärtää.
Salminen antaa kiitokset yhteiskehittämiselle, sillä matkailuala pääsi vaikuttamaan laskuriin. Särkänniemi toivoi mukaan muun muassa vertailtavuuksia, joita laskuriin myös saatiin.
– Esimerkiksi vertailut muihin toimijoihin ja oman hiilijalanjäljen kehittymisen seuranta ovat erinomaisia. Niiden avulla yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa.
Kehittämisen aikana on otettu tarkoin huomioon myös tietoturva-asiat. Kuka tahansa ei pääse syöttämään laskuriin tietoja.
– Laskuri on matkailualalle erittäin tervetullut. Saamme sen ansiosta yhteismitalliset mittarit ja luotettavat tiedot, ja se kehittyy edelleen meidän kaikkien yhteistyössä.
Aktiivisia työpajoja
Hankkeen alussa, kesäkuussa 2020, matkailualan yrityksiä kerättiin työpajoihin. Tuolloin selvisi alan epätietoisuus hiilijalanjälkilaskennasta, joka koettiin perin hankalaksi. Työpajoja oli lisää alkuvuodesta 2021. Niissä haluttiin selvittää, mitä kaikkea alan yritykset haluavat saada irti hiilijalanjälkidatastaan.
Yhteiskehittämisen aikana on selvinnyt, että tietoa tarvitaan paljon: Mistä hiilijalanjälki kaiken kaikkiaan koostuu, mitä hiilijalanjälki tarkoittaa liikevaihtoon suhteutettuna – entä mitä se on muilla alan toimijoilla? Tutkivatko muut lähialueen toimijat hiilijalanjälkeään?
Kuva: Dashboard-näkymästänäkyy, kuinka yrityksen eri toiminnot vaikuttavat kokonaispäästöjensyntymiseen.
Kun laskurin dataa jatkossa rikastetaan, saadaan yhä tarkempi kuva vaikkapa siitä, monenko puun istuttamista hiilijalanjäljen kompensoiminen tarkoittaa. Tai paljonko päästöjen hinta olisi EU:n päästökaupan hinnoilla. Tietoa ei haluta haalia turhan takia vaan data halutaan hyötykäyttöön. Sitä tarvitaan paitsi päästöjen tunnistamisessa, myös esimerkiksi hiilineutraaliustyön perustelemisessa.
Matalampi kynnys aloittaa laskeminen
Vastuullisen matkailun asiantuntija Liisa Mäkelä Visit Finlandista vahvistaa, että melko monelle matkailualan toimijalle on ollut iso kynnys lähteä laskemaan hiilijalanjälkeä. Hän sanoo ymmärtävänsä vaikeudet hyvin, sillä tarjolla on ollut lähinnä exceleitä, jotka ovat paitsi kankeita, eivät myöskään kannusta laskemiseen.
– Matkailualalla on nykypäivänä tosi paljon muutakin tekemistä ja dokumentoimista. Päästöjä onkin laskettu valitettavan vähän.
– Uusi laskuri tulee todelliseen tarpeeseen, ja toivottavasti se madaltaa kynnystä aloittaa laskeminen.
Mäkelä huomauttaa, että alan suuret toimijat ovat selvittäneet omia hiilidioksidipäästöjään muun muassa konsulttien avulla. Helppokäyttöinen ja ilmainen laskuri on hänen mielestään erityisen tervetullut pienille ja mikroyrityksille. Mikään ei kuitenkaan estä myöskään isoja yrityksiä ottamasta laskuria käyttöön. Se voi olla niillekin yksi toimiva työkalu muiden joukossa.
Mäkelä kuitenkin korostaa, että kestävässä matkailussa hiilijalanjälki on vasta yksi tekijä. Jotta voidaan puhua kestävästä matkailusta, alalla on otettava huomioon ympäristökysymykset huomattavasti laajemmin sekä esimerkiksi turvallisuus ja sosiaaliset tekijät ihmisoikeuksineen ja tasa-arvokysymyksineen.
– Hiilijalanjälkilaskuri on kuitenkin tähän kokonaisuuteen tärkeä apu.
Käytännön kokeiluja vetää Forum Virium Helsinki
Hankkeessa on tehty myös Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin vetämiä kokeiluja. Kokeiluissa on haluttu selvittää erityisesti liikkumisen hiilijalanjälkeä. Niissä yhdistettiin matkapuhelindataa ja matkailijoille tehtyjä kyselytutkimustuloksia, joilla selvitettiin muun muassa matkailijoiden käyttämiä kulkuvälineitä. Myös matkailijan tuomaa tuloa selvitettiin kyselytutkimuksella. Näin saatiin selvitettyä matkustamisen hiilidioksidipäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjä tuotua euroa kohden. Kokeilut toteutettiin, koska liikkumisen hiilidioksidipäästöistä oli erittäin huonosti olemassa tietoa.
Hiiliavain-kokeilu puolestaan otti lisäavukseen palvelumuotoilun selvittäessään matkailualan päästöjen perimmäisiä syitä. Mukana kokeiluissa olleet lukuisat toimijat kehittävät vähähiilistä palvelua toiminnassaan myös jatkossa.
Kokeilut toteuttivat TAK ja Elisa, Salmi Platform ja Telia sekä Positive Impact. Kokeilujen lisäksi kestävää matkailua on edistetty innovaatiokilpailulla.
Kohti hiilineutraalia tavoitetta
Visit Finlandin tavoite on, että mahdollisimman moni matkailualan yritys sitoutuu laskemaan hiilijalanjälkensä. Tämä auttaisi saamaan vertailukelpoista tietoa alan tilanteesta. Mäkelä toivoo, että myös matkailukohteet laskevat oman hiilijalanjälkensä.
Kuvateksti: Helsingin kaupungin tavoitteena on ollahiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa näkyvät kaupungin edustalla sijatsevatAllas Sea Pool ja Katajanokka. (Jussi Hellsten)
Helsingin kaupungin matkailun kehittämisen erityissuunnittelija Jukka Punamäki ja Visit Tampereen kestävän matkailun kehityksen projektipäällikkö Matti Pollari muistuttavat kaupunkien hiilineutraaliuden tavoitteista. Kummankin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Turku kirii vielä edelle: sen tavoite on vuodessa 2029.
– Helsingin kaupunki laatii parhaillaan matkailun uutta tiekarttaa, jossa kestävyys on keskeisessä asemassa, Punamäki kertoo.
Tampereen alueella pyritään puolestaan hyödyntämään vuoden 2022 aikana liikkumisen datakokeilujen oppeja. Samalla on tarkoitus miettiä eri käyttötapoja esimerkiksi pyörämatkailun vaikuttavuuden seurannassa.
Pollari toivoo, että laskuri auttaisi alan toimijoita tavoittelemaan vähähiilisyyttä ja kehittämään toimintaansa. Tämä on hänen mielestään kaikkein olennaisinta, toisin kuin vaikkapa laskurin tulosten käyttäminen markkinointivälineenä.
– Hiilineutraalius on jatkuva parantamisen ja oppimisen prosessi. Toivottavasti meille kehittyy tätä varten avoin oppimisympäristö, jossa hiililaskennan keinot tarkentuvat, kun taustatietoja saadaan mukaan lisää.
Paljon muutakin jää vielä jatkokehitettäväksi. Hankkeen alussa pyrkimys oli saada aikaan laskuri, jossa olisi mukana enemmän analytiikkaa ja esimerkiksi mahdollisuus tuoda yritysten kulutustietoja automaattisesti eri datalähteistä. Tällaisten ominaisuuksien kehittäminen siirtyy tulevaisuuteen.
Visit Finlandin Mäkelä ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, mitä kaikkea laskuriin jatkossa saadaan. Visit Finlandilla on kestävää matkailua varten oma Sustainable Travel Finland -ohjelma. Samanniminen on myös merkki, jonka kestävää matkailua edistävät yritykset voivat saada käyttöönsä.
– Olemme saaneet hankkeesta erittäin hyvän pohjan päästä edistämään isoja kysymyksiä eteenpäin, Mäkelä sanoo.
Hankkeen loppuseminaari järjestetään verkossa 28.1.2022.Lisätietoja osoitteesta https://www.lyyti.fi/reg/kohtihiilineutraaliamatkailua
Hankkeen sivuille pääset tästä.
Lisätietoja hankkeesta projektipäällikkö Anna Peltosaarelta, email: anna.peltosaari(at)hel.fi, puh.+358405507308.
Uutisen pääkuva: Särkänniemenhuvipuisto Tampereella aikoo rikastuttaa hiilijalanjäljen laskentaansayhä pidemmälle. Hiilidioksidipäästöt kiinnostavat erityisesti nuoria kävijöitä.(IINEStudio)