Projektinjohtaja Kimmo Kuisma tuntee olevansa etuoikeutettu voidessaan vaikuttaa kaupungin ilmastoviisaaseen suunnitteluun lukuisin eri keinoin.

Alku oli sattumaa. Kun Kimmo Kuisma 12 vuotta sitten aloitti työt kaupungilla, hänen tehtäväkseen aluerakentamisessa tuli Kuninkaantammen aluerakentamisen johtaminen ja koordinointi. Tulevaa kaupunginosaa ryhdyttiin suunnittelemaan alusta alkaen ilmastoviisauden tavoitteilla.

– Teemat olivat jo tuolloin samanlaiset kuin nykyään Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmassa. Tosin tuolloin puhuttiin enemmän energiatehokkuudesta kuin hiilidioksidipäästöistä.

Kuninkaantammen suunnittelussa otettiin huomioon aiempaa tarkemmin energiatehokkuuden lisäksi esimerkiksi materiaalien hyötykäyttö ja hulevesien hallinta. Sittemmin ilmastokysymysten merkitys on kasvanut entisestään, koko kaupunkiorganisaatiossa. Ja erityisesti viiden viime vuoden aikana.

– Olen etuoikeutettuna päässyt seuraamaan ilmastoasioihin vaikuttamista, perehtymään ja oppimaan lisää.

Kuninkaantammessa asuu nykyään noin 2 500 ihmistä. Heidän kotinsa sijaitsee kaupunginosassa, jossa ilmastokysymykset on otettu huomioon käytännössä kaikessa asemakaavoista ja tontinvarausehdoista infran rakentamiseen, kierrätyksestä paikalliseen energiantuotantoon.

Alueella syntynyttä kiviainesta on hyödynnetty esi- ja katurakentamisessa, esimerkiksi kivimuureissa. Kuninkaantammen rakennukset ovat energiatehokkaita, ja niiden katoilla on aurinkopaneeleja. Puuta käytetään kerrostalojen rakennusmateriaalina.

Aluerakentamisen yksikön tekemisen ydintä on pitää huolta investointien oikea-aikaisuudesta. Silloin näpeissä on pidettävä isoa kokonaisuutta ja sen lukuisia palasia.

Liberon roolissa

Aluerakentaminen on yhteistyötä. Kanslian aluerakentamisen yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

–Tehtävämme on katsoa kokonaisuutta ja varmistaa, että kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toimenpiteet toteutuvat.

– Olen verrannut työtämme jalkapallosta tuttuun liberoon, jolla puolustajana ei ole tiettyä hyökkääjää vartioitavana. Hän varmistaa ja pitää silmällä koko peliä. Jossakin kohtaa libero voi kuitenkin olla aloitteen tekijä ja pelin avaaja.

Aluerakentamisessa on ymmärrettävä, mitkä ovat kaikkein vaikuttavimmat toimenpiteet. Ilmastokysymyksissä tämä tarkoittaa keskittymistä erityisesti energiakysymyksiin.

Yksi tuore esimerkki on Malmin lentokentän alueen selvitys siitä, millaisilla toimenpiteillä päästään mahdollisimman vähän hiilidioksidia tuottavaan energiajärjestelmään. Tuotetaanko energiaa kaukolämmöllä vai jollakin paikallisemmalla tavalla tai niiden yhdistelmällä?

Yhteistyöverkosto on laaja, ja esimerkiksi yhdessä Kanslian elinkeino-osaston ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa etsitään keinoja kiertotalouden edistämiseksi.

Isompi hiilikädenjälki

Aluerakentamisen yksikössä haetaan myös keinoja hiilikädenjäljen kasvattamiseen, toisin sanoen pyritään synnyttämään kaupunkiin uusia hiilinieluja.

– Puurakentaminen on noussut yhdeksi mahdollisuudeksi hiilen sitomiseen. Se onkin mukana kaupungin asumisen ja maankäytön ohjelmassa.

Yksikön on kuitenkin pidettävä samaan aikaan huolta toteutumiskelpoisesta rakentamisesta. Kaikkea ei voida tehdä puusta, eivätkä puurakentamisen markkinat siihen edes riittäisi.

– Meidän tehtävämme on sparrata myös betoniteollisuutta parantamaan omaa osuuttaan ja haastaa koko rakentamisen alaa ilmastotyöhön.

Päästövähennysohjelmassa monessa mukana

Aluerakentamisen yksikkö on Ilmastovahti-palvelussa mainittu kuudessa Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman kohdassa: Länsisataman liikenteen sujuvoittaminen (toimenpide 25), energiavarastoinnin mahdollisuudet (36), elinkaaripäästöjen minimoiminen (42), energiarenessanssi-ohjelma (67), alueellisen uusiutuvan energian hyödyntäminen (80) ja geoenergiaan sopivat alueet kartoitetaan/maalämpöselvitys (81).

Kuisman mukaan yksikön tehtävät ja toiminta Hiilineutraali Helsinki -ohjelman jalkauttamisessa levittäytyvät kuitenkin käytännössä niitä laajemmalle, esimerkiksi kestävän liikenteen ja maankäytön suunnitteluun, maarakentamisen periaatteiden kehittämiseen ja tontinluovutuksen energiatehokkuusehtojen toimeenpanoon.

Ilmastovahdista näkee, että kaikki tehtävät etenevät ajallaan.

– Kaiken kaikkiaan Helsingissä ollaan mielestäni hyvässä tilanteessa. Kaupungeilla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma on vahva, ja tekeminen on vastuutettu. Kuka tahansa voi seurata, miten onnistumme.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Pirjo Mailammi

Hiilineutraali Helsinki 2035

  • Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä.
  • Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma kertoo, kuinka Helsinki pääsee päästövähennyksissä oikealle uralle. Ilmastovahdissa voit seurata tavoitteiden toteutumista.
  • Kaupunki pyrkii omien toimenpiteidensä avulla järjestämään asiat niin, että ilmastoystävällinen elämä olisi helsinkiläisille mahdollisimman helppoa.
  • Kaupungin oma kokonaishiilijalanjälki on koko maailman päästöihin suhteutettuna pieni, mutta kaupungin vähäpäästöisten esimerkkien ja ratkaisujen aikaansaama hiilikädenjälki voi olla suuri.
  • Helsingin ilmastoteot -sivustolta saat lisätietoa kaupungin ilmastotyöstä.

Juttusarjassa esitellään hiilineutraalin Helsingin tekijöitä ympäri kaupunkiorganisaatiota. Jokaisella toimialalla ja liikelaitoksessa tehdään toimia, jotka tähtäävät päästövähennyksiin. Yhdessä teemme vaikuttavia tekoja hiilineutraalin Helsingin toteutumiseksi.

Viimeisimmät artikkelit