Mikä on tehokkain tapa selättää ilmastohaasteet? Entä mikä on yksittäisen ihmisen vaikuttavin ilmastoteko?

Kaisa-Reeta Koskisella, Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman projektinjohtajalla, on kysymyksiin selkeä vastaus. Tehokkaimmin ja vaikuttavimmin ilmastotyötä tehdään puuttumalla ensimmäisenä Helsingin suurimpaan hiilidioksidin päästäjään, lämmitykseen.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Kuva: Wilma Hurskainen.

Kaisa-Reeta Koskinen

Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee lämmityksestä. Yksittäisen ihmisen ylivoimaisesti vaikuttavin ilmastoteko on herättää oman taloyhtiön yhtiökokous teettämään taloon energiaselvitys.

Valtaosassa taloyhtiöistä on energiatehokkuudessa puutteita, jotka kannattaa korjata jo taloudellisin perustein.

– Vaikka kaikki eivät innostuisi ilmastotalkoista, eurot voivat heitäkin puhutella. Kun lämmityksen energiatarve pienenee, säästetään usein huomattavia summia, Kaisa-Reeta Koskinen huomauttaa.

Kaupungin omilla rakennuksilla tiukka ohjelma

Kaupungilla on omien rakennustensa, niin uusien kuin jo olemassa olevien, energiatehokkuuteen hyvin tiukat ja sitovat tavoitteet. Energiatehokkuuden lisäksi kaupunki sitoutuu lisäämään uusiutuvan energian paikallista tuotantoa.

Lista uusien ja olemassa olevien rakennusten konkreettisesta energiatehokkuuden parantamisesta on pitkä. Uudet tavoitteet koskevat kaikkia kaupungin kiinteistöjä, niin vuokrataloyhtiö Hekan asuinrakennuksia kuin vaikkapa kouluja ja kirjastoja.

Helsingin kaupungin vaatimukset ovat tiukempia kuin kansalliset. Rakennettavien uusien toimitilojen ja palvelurakennusten energiatehokkuutta kuvaava niin sanottu E-luku on kiritty 20 prosenttia Suomen normeja pienemmäksi, mutta vaatimusta on ehdotettu kiristettävän ensi vuodelle vieläkin kireämmälle, 30 prosenttiin. Asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

E-luku tarkoittaa vuotuista energiankulutusta lämmitettyä nettoalaa kohden. Se ottaa huomioon kertoimien avulla myös eri energiamuodot.

Kaikkiin uusiin toimitila- ja palvelurakennuksiin tulee aurinkosähköjärjestelmä. Päälämmitysjärjestelmäksi pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan maalämpö tai muu lämpöpumppujärjestelmä.

Kaupungin rakentamien asuintalojen uudisrakentamisessa energialuokan on oltava paras eli A. Tämä koskee jo tänä vuonna suunniteltavia rakennuksia.

Helsinkiläisen päiväkodin maalämpöpumppu ja lämmitysjärjestelmä. Kuva: Lauri Rotko.

Helsinkiläisen päiväkodin maalämpöpumppu ja lämmitysjärjestelmä. Kuva: Lauri Rotko.

Energiaremontteja vanhoihin rakennuksiin

Jotta kaupungin ilmasto-ohjelman tiukkoihin tavoitteisiin päästään, on välttämätöntä pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta.

Kaupungin omistamien rakennusten kaukolämmön kulutusta on tarkoitus vähentää vajaan 15 vuoden aikana lähes kolmannes. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että energia-asiat käydään läpi joka ikisessä peruskorjauksessa.

Kyse ei ole vain lämmön talteenotosta vaan aina kun mahdollista, myös päälämmitysjärjestelmän vaihdosta.

Suomessa lainsäädännöllä edellytetään, että isoissa peruskorjauksissa parannetaan myös energiatehokkuutta. Helsinki on päättänyt, että omissa peruskorjauksissaan se vetää tiukempaa linjaa: peruskorjauksessa energiatehokkuuden on parannuttava siten, että rakennuksen energiankulutus on korkeintaan 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että E-luvun on peruskorjauksessa pienennyttävä yli 30 prosenttia.

Jos peruskorjausten keskimääräinen sykli on noin 45 vuotta, peruskorjataan 15 vuodessa rakennuksista vain noin kolmannes. Tästä syystä rakennusten energiankulutukseen puututaan myös peruskorjausten välissä.

– Jokaisesta rakennuksesta löytyy jotakin energiatehokkuutta parantavaa. Jos peruskorjaus on tulossa vaikka vasta kymmenen vuoden kuluttua, jo nyt voidaan säätää käyttötekniikkaa, esimerkiksi ilmanvaihtoa. Se maksaa itsensä takaisin pienempinä energiakuluina. Tarkoitus on tehdä kaikki se, mikä on taloudellisesti järkevää, Koskinen kertoo.

Helsingin asuntotuotanto on vilkasta. Koskinen muistuttaa, että nykyään joka kuudes helsinkiläinen asuu Hekan asunnossa. Valtava asuntojen määrä tarkoittaa samalla sitä, että kun niistä jokainen kuuluu parhaaseen mahdolliseen energialuokkaan, myös energiansäästö on mittava.

Ilmastotavoitteita saavutetaan sitä mukaa, kun kaupungin asuntojen lisäksi jokainen koulu, päiväkoti, terveysasema ja kirjasto hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja kuluttaa energiaa yhä vähemmän.

Jotta tavoitteisiin päästään, ilmastopäästöjä on leikattava valtavasti.

– Ainoastaan tällaisella laajan mittakaavan toiminnalla päästöjä on mahdollista vähentää riittävästi.

Insinöörejä yhtiökokouksiin

Ilmastotyöhön tarvitaan mukaan kaikki, myös yksityinen rakennuskanta. Mitä keinoja kaupungilla on houkutella muutkin toimijat mukaan?

– Kaupunki omistaa paljon maata. Esimerkiksi tontinluovutuksessa voimme asettaa ehtoja rakennusten energiatehokkuudelle. Päätöksentekoon on menossa ehdotus, jossa vuokratonteille rakennettavien uusien asuinkerrostalojen on kuuluttava A-energialuokkaan.

Hyvä keino on myös energiarenessanssi-toimintamalli.

– Viime syksynä selvitimme, miten taloyhtiöt saataisiin tekemään energiaremontteja. Meille selvisi, että yksi iso syy remontin lykkäämiseen oli tiedon, ajan ja osaamisen puute. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten on vaikea edistää remontteja, kun tieto on pirstaleista ja tarjousten vertailu vaikeaa. Aalto-yliopiston tutkimus vahvisti meidän tietomme.

Taloyhtiöille tarjotaan ensi vuodesta alkaen kaupungin insinööriosaamista energiatehokkuusremontteja vauhdittamaan. Jos siis taloyhtiössä ajatellaan, että peruskorjaukseen ryhtyminen on liian työlästä, tilanteeseen saa ammattilaisten apua.

Asiantuntijat tulevat vaikka yhtiökokoukseen mukaan ja neuvovat eteenpäin.

Aurinkopaneeleja päiväkoti Yliskylän katolla. Kuva: Lauri Rotko.

Aurinkopaneeleja päiväkoti Yliskylän katolla. Kuva: Lauri Rotko.

Järjestelmällinen edelläkävijä

Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan energiansäästön lisäksi uusia energianlähteitä.

Yli 90 prosenttia Helsingin rakennusten lukumäärästä lämpiää kaukolämmöllä. Energiayhtiö Helenin tuottama kaukolämpö käyttää yhtenä energialähteenään kivihiiltä, ilmastonmuutosta kiihdyttävää fossiilista polttoainetta, ja siitä eroon pääsemiseksi yhtiöllä on omat ohjelmansa.

– Olen vitsaillut kollegoille, kuinka hiilikasat merenrannan paraatipaikalla muistuttavat meitä nykytilanteesta. Kivihiili ei pääse unohtumaan.

Kaupunki haluaa kiihdyttää kivihiilestä eroon pääsyä ja vauhdittaa siirtymää kansainvälisellä Helsinki Energy Challenge -haastekilpailulla. Sen palkintona on miljoona euroa ja haussa ratkaisu, miten tuottaa lämpöä ilman kivihiiltä ja biomassaa.

Kilpailun voittaja selviää ensi maaliskuussa.

Koskinen sanoo, että Helsinki on edelläkävijä. Hän ei tiedä yhtäkään toista kaupunkia, jossa rakennuskannan ilmastotavoitteita on lähdetty toteuttamaan yhtä järjestelmällisesti ja samalla kunnianhimoisesti.

Kansainvälisissä konferensseissa hän on huomannut, että muut saattavat esitellä yksittäisen julkisen rakennuksen energiaratkaisua. Helsinki voi kertoa, miten kaupunki puuttuu kaikkien rakennustensa energiankulutukseen.

Energiatehokkuus on mukana kaikessa: kirjastoa suunniteltaessa ja rakennettaessa ei mietitä erikseen, tehdäänkö rakennuksesta paloturvallinen tai että tuleeko katosta kestävä. Nuo ovat itsestään selviä rakentamisen perusjuttuja, ja Helsingissä näihin kuuluu myös energiatehokkuus.

– Rakentajat osaavat ja pystyvät. Jo vuodessa on kiritty paljon.

Koskinen kertoo olevansa ylpeä siitä, kuinka yksimielisesti kaupungissa on lähdetty konkreettisiin toimiin.

– Emme rakenna tulevaisuutta piloteilla vaan uudella tekemisen tavalla. Emmekä odota ihmettä vaan etenemme rohkeasti. Teknisiä läpimurtoja ei pystytä aikatauluttamaan, ja nyt aika on pahin vihollisemme.

Hiilidioksidipäästöjä pitää saada pienennettyä nopeasti, jotta ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset voidaan välttää. Päästöjä on leikattava kaikkialla eikä kukaan voi ryhtyä vapaamatkustajaksi. Helsinki vastaa kaupunkilaisten huoleen ja kantaa oman osansa päästövähennyksistä. Monet päästölähteet Helsingissä ovat kaupungin päätösvallassa ja näin ollen näitä päästöjä ei voi leikata kukaan muu kuin kaupunki.

– Suomalaisten, ja myös helsinkiläisten päästöt ovat henkilölukuun suhteutettuna selvästi globaalia keskiarvoa suuremmat ja erittäin kaukana kestäväksi arvioidusta tasosta, joten meillä on hyvin vähän perusteita siirtää vastuuta päästöistä muualle. Olisi tietysti helpompaa, jos ilmastotyö olisi aloitettu 30 vuotta sitten. Nyt joudumme paiskimaan töitä tosissamme.

Nyt Helsingillä on kuitenkin myös mahdollisuus osoittaa johtajuutta ja kantaa vastuunsa ilmastokysymyksissä.

– Vaikka Helsingin oma kokonaishiilijalanjälki on suhteessa koko maailman päästöihin pieni, voi kaupungin tuottamien vähäpäästöisten esimerkkien ja ratkaisujen aikaansaama hiilikädenjälki olla todella suuri. Esimerkiksi Helsinki Energy Challenge -haastekilpailussa haetaan ratkaisua Helsingin lämmittämiseen, mutta samalla tuotetaan ratkaisuja myös monille muille. Vähähiilisille ratkaisuille on maailmassa huutava kysyntä ja siksi eturintamassa oleminen on etu myös Helsingin, ja koko Suomen, teollisuudelle.

 

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Lauri Rotko ja Wilma Hurskainen

Viimeisimmät artikkelit