Näkymä Bengtsårin leirisaarelta. Kuva: Aleksi Pylvänäinen.
Bengtsårin leirisaarella järjestetään lasten ja nuorten kesäleirejä. Helsingin kaupunki hallinnoi nuorisoryhmien käyttämiä leirialueita ja järjestää ruokailut saarella. Vuodesta 2020 alkaen saarella on ollut käytössä ilmastomenu – tarjoillun ruuan hiilijalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Lasten ja nuorten leirisaari Bengtsår sijaitsee Hangossa. Kaupungin omistamalla saarella on järjestetty vuodesta 1948 lähtien koulujen, pienryhmäkotien ja järjestöjen kesäleirejä, jotka ovat kestoltaan 1–7 päivän mittaisia. Saarella sijaitsee keittiö, jossa valmistetaan leiriläisille lounas ja päivällinen – ilmastoystävällisyys edellä.
”Kaikki alkoi noin neljä vuotta sitten, kun Helsingin yliopisto järjesti seminaarin Ilmastoystävällinen ruoka. Ajatus jäi kytemään päähän, ja kun löysimme myös aiheesta kiinnostuneen keittiöpäällikön, leirisaaren ilmastomenu sai alkunsa. Tavoitteenamme on valmistaa ruokaa, jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni ja jonka hävikki minimoidaan”, Bengtsårin leirisaaren leiripäällikkö Aleksi Lappalainen kertoo.
Haastava, muttei mahdoton logistiikka
Bengtsårin leirisaari on tavoitettavissa vain veneellä; matka mantereelta Hangon edustalta saarelle on noin kilometrin pituinen. Jotta saarella tarjotut ateriat olisivat mahdollisimman ilmastoystävällisiä, niiden hiilijalanjälki lasketaan ruoka- ja raaka-ainevalmistajien ilmoittamien tietojen perusteella. Myös hävikin määrä pyritään minimoimaan. Se edellyttää tarkkaa suunnittelua niin kuljetuksen kuin tilausmäärienkin suhteen.
”Pyrimme miettimään tarkasti, miten saamme tarvittavan määrän raaka-aineita saareen niin, että ne riittävät seuraavaan viikkoon. Samalla ruokaa ei kuitenkaan pitäisi mennä hävikkiin eikä toisaalta jäädä myöskään liikaa varastoitavaksi, sillä varastointitilat ja etenkin kylmätilat saarella ovat hyvin rajalliset”, Lappalainen toteaa.
Kaikki hävikkiruoka punnitaan, samoin kuin ruuan valmistuksesta syntyvät jätteet. Saarella pidettävien leirien ja keittiön välillä viestitään siitä, milloin hävikkiä syntyy ja milloin kysyntää olisi enemmänkin.
”Kaikki hävikki menee vaa’an kautta biojätteeseen. Jos ruokaa jää paljon yli, reagoimme esimerkiksi pienentämällä annoksia. Jätteiden punnitseminen kertoo, mikä ruoka ei maita, tai mille leirille tarvitaan enemmän ruokaa, mille vähemmän, ja niin edelleen”, Lappalainen perustelee punnituksia.
Esimerkki ilmastoystävällisestä ruuasta leirisaarella – makroravinteiden lisäksi myös hiilijalanjälki on laskettu ja laitettu näkyville.
Palaute perustana kehitykselle
Palaute ilmastomenusta on ollut kirjavaa. Moni asiakas on ollut innoissaan kasvisruuasta, mutta aluksi osa vanhemmista säikähti kasvisruokaa ja ilmoitti jopa pelkäävänsä lastensa nääntyvän nälkään ilmastomenusta kuullessaan. Sittemmin palautteiden kirjo on tasoittunut, mutta hyvä oppi on ollut myös palaute ruuan ulkonäöstä: se vaikuttaa ruuan maittavuuteen.
”Alkuun kuulimme, että esimerkiksi palkokasvit aiheuttavat herkästi vatsavaivoja, tai että ruoka ei näyttänyt siltä, mistä lapset perinteisesti tykkäävät. Nämä olivat erinomaisia palautteita, joiden myötä tarjontaa on voitu aktiivisesti kehittää. Vuosien saatossa ruuasta saatu palaute on muuttunut aina vain positiivisemmaksi, tosin menua onkin paranneltu aina palautteen perusteella”, Lappalainen kertoo ja lisää:
”Yksi nuori luki leirin infoteksteistä viimeisenä päivänä, että hän olikin syönyt koko viikon kasvisruokaa ja suuttui siitä, ettei hänelle ollut kerrottu. Kiukunpuuskan jälkeen hän kuitenkin totesi itsekin naureskellen: ’Mutta oli kyllä tosi hyvää – en olisi ikinä uskonut!’”
Vaikka ilmastomenua kehitetään edelleen, menetelmä on saatu muutaman vuoden aikana hiottua niin näppäräksi konseptiksi, että Lappalaisen mukaan sitä voitaisiin soveltaa muuallakin.
”Jos tätä kaikkea on pystytty toteuttamaan näin helposti saariolosuhteissa ja saatu aikaan ilmastomenu toimivalla infrastruktuurilla, kaupunkiympäristössä tällaisen toimiminen eri palveluilla on täysin mahdollista, eli konsepti olisi varmasti monistettavissa.”
Ilmastomenun lisäksi ympäristötietoisuus näkyy myös muilla tavoin Bengtsårissa: leirisaarella on viime vuosien aikana pyritty siirtymään fossiilisista polttoaineista pois ja hyödyntämään sähköisiä kulkuvälineitä, ja saarella onkin nyt käytössä sähkökäyttöisiä työmönkijöitä ja sähköperämoottoriveneitä. Bengtsårissa on myös vahvistettu luonnon monimuotoisuutta Helmi-elinympäristöohjelman avulla, ja saarelta löytyy oma luonnonsuojelualue.
Lisätietoja:
Video Bengtsårin ilmastomenusta
Video Bengtsårin leirisaaresta
Uhanalaisten luontotyyppien ennallistaminen Kunta-Helmi-rahoituksella etenee hyvin Bengtsårissa